Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(informationssida)

Raskaudenaikaisia häiriöitä - uhkaava ennenaikainen synnytys

  • Anneli Hautakomsi
  • Maija Makkonen
Julkaistu 16.5.2008, tarkistettu 16.5.2008

Raskaudenaikaisia häiriöitä - uhkaava ennenaikainen synnytys

Ennenaikainen synnytys tarkoittaa synnytystä, joka on tapahtunut yli kolme viikkoa ennen laskettua aikaa (alle 37 raskausviikkoa). Suomalaisista lapsista noin 5 % syntyy keskosina. Lapselle on aina turvallisempi syntyä lähellä laskettua aikaa, sillä keskoslapsella on suurempi vaara sairastua ja vammautua.

Vain noin puolessa keskostapauksista syy ennenaikaiseen synnytykseen selviää. Altistavia tekijöitä ovat aikaisemmat ennenaikaiset synnytykset, ensisynnyttäjyys ja myöhäinen hakeutuminen neuvolaseurantaan. Monisikiöinen raskaus päätyy herkemmin ennenaikaiseen synnytykseen. Samoin erilaiset äidin sairaudet, kuten emättimen tai kohdunkaulan tulehdus, raskausmyrkytys ja raskaudenaikaiset verenvuodot, altistavat ennenaikaiseen synnytykseen, kuten myöskin ennenaikainen lapsiveden meno. Myös tupakointi, alkoholin ja huumeiden käyttö sekä huonot sosiaaliset olot, äidin matala koulutustaso ja erittäin vaikeat työolosuhteet johtavat herkemmin keskossynnytykseen.

Varoittavia oireita ovat lisääntynyt emätinerite, kivuliaat ja säännöllisesti toistuvat alavatsakivut sekä niukka verenvuoto. Tällöin on syytä hakeutua lääkärin tarkastukseen. Jos kivuliaat supistukset alkavat äkillisesti säännöllisesti toistuen ja etenkin jos mukana on veristä vuotoa, on syytä hakeutua suoraan synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalle tai päivystysaikana suoraan synnytyssaliin. Tällöin on hyvä etukäteen puhelimitse neuvotella sairaalan kanssa. Jos esiintyy pelkästään lieviä alavatsakipuja, on hyvä käydä neuvolalääkärin vastaanotolla tilanteen tarkistuksessa.

Gynekologisessa tutkimuksessa voidaan havaita jo vaikeammat tulehdukset. Tutkimukseen kuuluu tulehdusnäytteiden otto (beeta-hemolyyttinen streptokokki, klamydia, tippuri ja ureaplasma) sekä kohdunsuun sormin tunnustelu. Uhkaavassa ennenaikaisessa synnytyksessä kohdun kaulakanava pehmenee, lyhenee ja sen sisäsuu avautuu. Sairaalassa tehtäviin tutkimuksiin kuuluu lisäksi ultraäänitutkimus. Siinä tarkistetaan sikiön tila, paino ja rakenne sekä hyvinvointi. Myös emättimen kautta ultraäänilaitteella tarkistetaan kohdun kaulakanavan tilanne.

Koska syytä synnytyksen käynnistymiseen ei tarkalleen tunneta, hoidolla pyritään ensisijaisesti estämään synnytyksen ennenaikainen käynnistyminen. Riskiryhmiin kuuluvien äitien (monisikiöinen raskaus, aikaisempi ennenaikainen synnytys) on syytä välttää liiallista fyysistä ja psyykkistä rasitusta raskauden aikana. Pitkiä rasittavia matkoja on syytä välttää.

Perushoito on lepohoito ja tilanteen tarkka seuranta. Mikäli esiintyy vain lieviä kiputuntemuksia ilman, että kohdun kaulakanavan muutoksia on tapahtunut, ensihoitona neuvola järjestää lomautuksen työelämästä. Yhdyntää on syytä välttää, koska siemennesteessä on ainetta, joka voi aiheuttaa supistuksia.

Sairaalassa perushoitona on aluksi ehdoton vuodelepo ja supistuksia estävä lääkitys, aluksi usein suonensisäisenä tiputuksena. Sairaalahoidon kesto määräytyy tapauskohtaisesti. Jälkiseuranta sairaalahoidon jälkeen tapahtuu joko äitiysneuvolassa tai synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla. Tavoitteena on estää ennenaikainen synnytys ainakin raskausviikolle 35, mielellään lähelle laskettua aikaa.

Ennenaikaisen synnytyksen hoitoon kuuluu lapsen voinnin tarkka seuranta. Lastenlääkäri on aina mukana synnytyksessä. Lapsen syntymisen helpottamiseksi tehdään aina välilihan leikkaus. Jos sikiö on perätilassa ja ennenaikainen synnytys tapahtuu varhaisessa vaiheessa, synnytys tapahtuu keisarileikkauksella.

Lähteet

  • Stakes: Meille tulee vauva. Painatuskeskus Oy, Helsinki 1995 Saarikoski Seppo: Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy. Vammalan kirjapaino 1994 Eskola Kaarina, Hytönen Eeva. Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY. Porvoo 1997 Orion. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala 1997Mikko Vienonen: Äitiyshuollon käsikirja. Lääkintöhallitus. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1990. Olli Simell. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino. Vammala 1997. Maija Haukkamaa. Obtetriikka. Kouvolan painotalo Oy. 1992. Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä.
  • Armanto ja Koistinen.Toim. Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki.2007
© TerveSuomi.fi 2008About us