Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

Leivänmurupolku

exposure

Show only results in:Finnish Swedish English

Search results

43 hits

pages

Biologiset tekijät

Biologisilla tekijöillä tarkoitetaan mikro-organismeja, kuten bakteereita, viruksia, sieniä ja loisia. Niitä esiintyy mm. maataloudessa, puu-, tupakka- ja elintarviketeollisuudessa, jätteenkäsittelyssä ja mikrobiologisissa laboratorioissa.

Työterveyslaitos
18.9.2006 → (kansalaiset)
information page

Melu ja työ

Tällä sivulla esitellään 'Melu ja työ' -aiheinen itseopiskelusivusto, jonka sisältö on jaettu kahteen kokonaisuuteen: tietoaineistoon ja harjoitusmateriaaliin

Työterveyslaitos
12.9.2006 → (kansalaiset)
information page

Fysikaaliset työympäristötekijät

Fysikaalisista altisteista ovat melu, tärinä, valaistus ja lämpöolot suoraan aistein havaittavissa, joten niiden aiheuttamat suoranaiset ja välilliset haitat ovat myös helpoimmin tunnistettavissa. Myös ilmastointitekniikka lasketaan usein kuuluvaksi fysikaalisiin työympäristötekijöihin.

Työterveyslaitos
12.9.2006 → (kansalaiset)
information page

Tupakkalain toimeenpano ja valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus ohjaa ja valvoo tupakkalain yleistä toimeenpanoa yhdessä läänihallitusten kanssa. Käytännön paikallinen valvontavastuu on kunnilla ja ympäristön tupakan savualtistuksen osalta työsuojeluviranomaisilla.

Kansanterveyslaitos
4.6.2008 → (kansalaiset)
information page

Terveys on toimintakykyä

Terveydestä on tullut yhteiskunnallisen päätöksenteon keskeinen perusta. Sekä EU:n asiakirjoista että Lipposen hallitusohjelmasta löytyy maininnat siitä, että terveys on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Kansallisessa ympäristöterveysohjelmassa todetaan, että terveyttä edistävä ja turvaava elinympäristö on yksi keskeisistä yhteiskuntapolitiikkamme tavoitteista. Mutta mitä on terveys ja miten terveys tulee ymmärtää sisäilmakysymyksissä?

Työterveyslaitos
5.10.2006 → (kansalaiset)
magazine article

Sisäilman mineraalikuidut

Teolliset mineraalikuidut aiheuttavat hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita varsin yleisesti. Työterveyslaitos tutkii vuosittain pöly- ja materiaalinäytteitä useista sadoista rakennuksista, joissa oireiden aiheuttajiksi epäillään sisäilman epäpuhtauksia. Monissa tapauksissa haittoja aiheuttavat lasi- ja vuorivilloista irtoavat karkeat kuidut. Päästölähteitä voivat olla akustiikkalevyt tai ilmanvaihtolaitteiden lämpö- ja äänieristeet.

Työterveyslaitos
5.10.2006 → (kansalaiset)
magazine article

Kosteusvaurioihin liittyy oireilua ja sairauksia

Työpaikoilta löytyviin kosteusvaurioihin liittyy usein myös rakenteiden homeongelma. Kosteusvaurioissa homeeksi sanotaan materiaalien pinnalla kasvavien home- ja hiivasienten sekä bakteerien (esimerkiksi sädesienten) kasvustoja. Työntekijät voivat altistua näiden mikrobien itiöille, rihmaston osille, aineenvaihduntatuotteille ja kostuneista rakenteista haihtuville kemiallisille yhdisteille, jolloin osa altistuneista oireilee ja sairastuu.

Työterveyslaitos
5.10.2006 → (kansalaiset)
magazine article

Ympäristön tupakansavu

Tupakoivien lisäksi tupakansavulle altistuvat tupakoimattomat - suurin osa tahtomattaan oleskellessaan savuisessa ympäristössä. Ympäristön tupakansavu sisältää samoja yhdisteitä kuin keuhkoihin...

Kansanterveyslaitos
10.1.2006 → (kansalaiset)
information page

Keinoja kemikaalialtistumisen vähentämiseen

Myrkyllinenkään kemikaali ei aiheuta riskiä, ellei sille altistu. Työntekijän ja kuluttajan altistumista kemikaaleille voi vähentää monin eri keinoin. Tärkeää on, että työntekijä ja työnantaja saavat käyttökelpoisessa muodossa olevaa oikeaa tietoa kemikaalin ominaisuuksista. Arvokasta tietoa löytyy kemikaalin päällysmerkinnöistä ja käyttöturvallisuustiedotteista, mutta riittävätkö ne?Työpaikka- ja prosessikohtainen koulutus ja tiedon soveltaminen ovatkin korvaamattomia, kun altistumista pyritään vähentämään käytännössä.

Työterveyslaitos
5.10.2006 → (kansalaiset)
magazine article

Huomio ihoon

Vuosikymmeniä on tiedetty, että monet maatalouden torjunta-aineet joutuvat elimistöön nimenomaan ihon kautta, kun taas hengitystiealtistuminen on usein varsin pientä. Näille aineille altistumisen arvioimiseksi onkin kehitetty monia ihoaltistumisen mittaus- ja mallinnusmenetelmiä.

Työterveyslaitos
5.10.2006 → (kansalaiset)
magazine article
43 hits

pages

© TerveSuomi.fi 2008About us