Apunavigaatio
Leivänmurupolku
- Index
- equilibrium
- (hoitotasapaino)
(hoitotasapaino)
Varusmiespalvelus
Insuliinihoitoiset diabeetikot vapautetaan pääsääntöisesti pysyvästi asevelvollisuudesta. Diabeetikkojen varusmiespalvelustutkimuksessa saatujen kokemusten perusteella insuliinihoitoisia diabeetikoita voidaan toistaiseksi vapaaehtoisuuden perusteella ottaa varusmiespalvelukseen tietyin edellytyksin.
Hoitotavoitteet
Diabeteksen lisäsairauksien ja sokeritasapainon välillä on suora yhteys. On kuitenkin muitakin, ilmeisesti geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat lisäsairauksien ilmaantumiseen. Koska nykyisin ei tunneta näitä tekijöitä, tavoitteena on diabeteksen puhkeamisesta lähtien niin hyvä verensokerin tasapaino kuin potilaan elämänolot huomioiden on mahdollista.
Liikunta
Liikunta parantaa yleiskuntoa ja insuliiniherkkyyttä ja tuo fyysistä hyvinvointia ja psyykkistä mielihyvää. Säännöllinen liikunta on siksi suositeltavaa. Diabeetikko voi harrastaa pitkäkestoista liikuntaa ja osallistua esimerkiksi vaelluksille ja laturetkille turvallisesti. Näissäkin tilanteissa suunnitelmallisuus takaa turvallisuuden.
Raskauden suunnittelu ja raskaus
Diabeteksen hoidon tavoitteena on hyvä verensokerin tasapaino ennen raskautta ja koko raskauden ajan. Liiallisella diabeteksesta huolestumisella ja vaikealla hoidon teknologialla ei kuitenkaan pitäisi turmella raskauden ainutlaatuisia kokemuksia.
Lisäsairaudet
Tyypin 1 diabeteksen hyvällä hoidolla estetään diabeteksen lisäsairauksien ilmeneminen tai ainakin vähennetään niiden ilmaantuvuutta. Koska hyvä hoito ei kaikille aina onnistu, lisäsairauksien, kuten retino-, neuro- ja nefropatian varhainen tunnistaminen on myös tärkeätä. Lisäsairauksien etenemistä voidaan hidastaa parantamalla hoitotasapainoa ja eräillä muilla toimilla. Lisäsairauksien riskiä arvioitaessa on verensokeritason lisäksi otettava huomioon verisuonisairauksien vaaratekijät. Lisäsairauksien seulonta kuuluu diabetesta hoitavalle lääkärille. Tämä arviointi on tehtävä kerran vuodessa.
Hoidonohjaus
Hoidonohjaus on olennainen osa hoitoa, ja se sisältyy kaikkiin ammatillisiin kontakteihin, joissa diabeetikko tavataan. Hoidonohjaus on jatkuvaa ja suunnitelmallista, ja se etenee ajankohtaisen tilanteen mukaan. Hyvä hoidonohjaus perustuu nykyaikaisiin oppimisen ja ohjaamisen periaatteisiin ja soveltaa eri kohderyhmille ja yksilöille sopivia menetelmiä ja lähestymistapoja. Tavoitteena on, että diabeetikosta tulee oman hoitonsa paras asiantuntija.
Aikuistyypin diabetes
Aikuistyypin diabeteksen kehittyminen vie vuosia ja siinä voidaan erottaa kolme eri vaihetta.
Johdanto
Tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetesta sairastavia on Suomessa hieman yli 31 000. Joka vuosi tautiin sairastuu noin 800 suomalaista, joista alle 16-vuotiaita on 450. Nykyiset hoitomuodot tarjoavat diabeetikolle mahdollisuuden normaalimittaiseen ja täysipainoiseen elämään. Nykytietämyksen mukaan diabeetikon hyvä hoitotasapaino estää taudille luonteenomaisten lisäsairauksien kehittymistä ja hidastaa niiden pahenemista. Edelleen vain vähemmistö diabeetikoista on hyvässä hoitotasapainossa, eikä tuoreiden selvitysten mukaan hoitotasapaino ole 2000-luvulla parantunut.
Erityistilanteet
Ketoasidoosin syy on aina insuliinin puute. Hyperglykemian syntyyn vaikuttaa lisäksi insuliiniantagonistien (glukagonin, kortisolin, katekoliamiinien ja kasvuhormonin) lisääntynyt eritys. Ketoasidoosin hoidossa on keskeistä asianmukaisesti toteutettu nesteytys, insuliininpuutteen korvaus ja laukaisevan tekijän (esimerkiksi infektion) hoito.
Ruokavalio
Tyypin 1 diabeetikolle oleellista on ruuan verensokeria nostavan vaikutuksen (erityisesti hiilihydraattimäärän) ja insuliinin verensokeria laskevan vaikutuksen yhteensovittaminen. Monipuolinen, koko väestölle suositeltu ruoka ja säännöllinen ateriarytmi sopivat parhaiten myös diabeetikolle. Erityistuotteita ei tarvita. Ruokavalio on mahdollista toteuttaa erilaisissa oloissa ja erilaisiin ruokakulttuureihin kuuluvilla ruuilla, myös kasvisruualla.