Apunavigaatio
Leivänmurupolku
- Index
- injuries
injuries
- stress injuries (3)
- wounds (8)
- fetal injury (1)
- physical training injuries (4)
- burns (4)
- frostbites (4)
- electric injuries (2)
- dislocations (1)
- hearing defects (2)
- sunburn (1)
- mental handicaps (5)
- brain-palsy (4)
- brain concussion (2)
- (synskador) (1)
- fractures (13)
Yläraajan vammat
Pinnalliset yläraajan haavat hoidetaan kuten haavat
Hypotermia, (ruumiinlämmön lasku)
Hypotermialla tarkoitetaan normaalin ruumiinlämmön laskua ja tästä aiheutuvia muutoksia elimistössä. Lämpö laskee henkilön jouduttua kylmään veteen, mutta Suomessa yleistä on myös lumihankeen tuupertuminen. Hypotermia uhkaa myös maastoon eksyneitä ja puutteellisissa oloissa eläviä vanhuksia. Hukuksiin joutumisen yhteydessä kehon lämpö laskee erityisen nopeasti, koska ihon kylmettämisen lisäksi kylmää vettä joutuu vatsaan ja keuhkoihin viilentäen nopeasti kehon sisäosia. Nopeasta kehon ja erityisesti aivojen jäähtymisestä voi hukkumistapauksissa olla suoranaista hyötyä, koska aivot kestävät jäähtyneinä hapenpuutetta paremmin kuin normaalissa ruumiinlämmössä.
Palovammat lapsella
Palovammat luokitellaan kolmeen asteeseen: ensimmäisessä asteessa iho punoittaa ja siinä voi esiintyä kirvelyä ja turvotusta. Tällainen vaurio syntyy esimerkiksi auringon polttaessa ihon. Toisen asteen palovammassa iholle ilmaantuu punoituksen lisäksi rakkuloita. Kuuma vesi aiheuttaa yleensä toisen asteen vamman. Kolmannessa asteessa iho muuttuu harmaaksi tai mustaksi. Kuumat metalliesineet ja esimerkiksi hella aiheuttavat herkästi kolmannen asteen palovamman.
Downin oireyhtymä
Downin oireyhtymää sarastavia lapsia syntyy Suomessa noin 70 vuosittain. Se on yleisin kromosomihäiriö, joka aiheutuu solujen ylimääräisestä kromosomi 21:sta (trisomia 21). Valtaosalla Down-potilaista ylimääräinen kromosomi on kaikissa soluissa, mutta muutamalla prosentilla näin on vain osassa soluja (mosaikismi). Näillä lapsilla oireet voivat olla lievemmät kuin muilla. Downin oireyhtymässä lapsella todetaan tyypilliset kasvonpiirteet, kehityshäiriö, lihasten heikkous ja usein myös rakenteellinen sydänvika (ks. Sydämen rakenneviat lapsella
Auringonpolttama ja auringolta suojautuminen
Auringon ultraviolettisäteilyn (UV) tavallisin haittavaikutus on auringonpolttama. Vain lyhytaaltoiset UVB-säteet polttavat, mutta ne myös ruskettavat. Pitkäaaltoiset UVA-säteet ruskettavat mutta eivät polta.
Painehaavat
Painehaavat eli makuuhaavat syntyvät erityisesti vuodepotilaille, jotka joutuvat makaamaan pidempiä aikoja eivätkä pysty itse kääntymään vuoteessa. Painehaava syntyy sellaiselle ihoalueelle, jossa luu painaa ihoa ja estää sen normaalia verenkiertoa. Tavallisimmin painehaavat syntyvät lonkkien ja alaselän alueille. Muita alueita ovat kantapäät, kyynärpäät ja lapaluiden ulkonemat. Painehaavoja syntyy helposti etenkin laihoille ja huonokuntoisille potilaille. Pitkäaikainen verenkierron estyminen johtaa kudostuhoon, jossa voi syntyä suuria ja syviäkin painehaavoja.
Yläraajojen rasitusvammat työssä
Tietoa yläraajojen rasitusvammoista työssä
Korvien soiminen (tinnitus)
Korvien soimisella (tinnitus) tarkoitetaan vinkuvaa tai kohisevaa kuulohavaintoa, joka ei aiheudu ulkoisesta äänestä. Syynä on yleensä sisäkorvan vaurioituminen, joka johtuu melusta, joko pitkäaikaisesta altistuksesta kovalle äänelle tai yhdestä rajusta altistuksesta, esimerkiksi räjähdyksestä tai korvan seutuun osuneesta iskusta. Myös iän myötä kehittyvään kuulon huononemiseen voi liittyä tinnitus. Samoin jotkin lääkkeet voivat aiheuttaa korvien soimista. Harvinaisempia syitä korvien soimiseen ovat eräät korvan sairaudet, kuten Ménièren tauti
Kuulohäiriöt lapsella
Kuuloaisti kehittyy varhain, ja lapsen uskotaankin kuulevan jo kohdussa. Vastasyntynyt reagoi äänille sulkemalla silmäluomet ja säpsähtämällä. Kolmikuukautinen vauva pysähtyy kuuntelemaan ääntä, ja puolivuotias kääntää päänsä äänen suuntaan. Vuoden ikäinen reagoi kuiskaukseen, joka tulee noin metrin etäisyydeltä. Sitä vanhempien lasten kuuloa voikin tarkistaa kuiskaamalla, sillä 2
Kehityshäiriöt
Lapsen kehitystä seurataan paitsi kotona myös neuvolassa. Tämän helpottamiseksi on sovittu tietyistä testeistä ja kehityksen maamerkeistä, joita lapsista neuvolakäynneillä rekisteröidään. Tärkeä ensimmäinen henkisen kehityksen merkki on hymy, joka ilmaantuu viimeistään noin kuukauden iässä ja lähes aina ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Siihen mennessä lapsi oppii myös ääntelemään saadakseen huomiota. Lapsen nauru kehittyy yleensä 4
information page
magazine article
- Iäkkäiden kaatumistapaturmien ja murtumien ehkäisy
- Salibandytutkimus: synteettinen pelialusta lisää huomattavasti urheilijoiden vammautumisriskiä