Apunavigaatio
Tahtotila on – rakenteet ja keinot puhuttavat
- Absetz, Pilvikki
Tahtotila on – rakenteet ja keinot puhuttavat
Terveyden edistäminen
Tahtotila on – rakenteet ja keinot puhuttavat
’Terveys kannattaa – Sanoista tekoihin’ – terveyden edistämisen aluekierroksen arviointia
Terveyden edistämisen
aluekierrosta lähdettiin suunnittelemaan peruspalveluministeri
Liisa Hyssälän ja
sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta
keväällä 2005. Taustalla oli valtionhallinnon halu
tukea alueellista ja paikallista toimintaa väestön
terveyden edistämiseksi yhteistyössä eri
hallinnonalojen, järjestöjen sekä
elinkeinoelämän kanssa.
Niin Suomen lainsäädännössä kuin
kansallisissa ohjelmissakin korostetaan kunnan roolia
väestön terveyden edistämisessä. Tuoreessa
muistissa olivat myös hoitotakuun toteuttamiseen liittyneen
terveyskeskuskierroksen hyvät kokemukset vuoropuhelusta
kentän kanssa. Kierroksen suunnitteluun pyydettiin mukaan
Kansanterveyslaitos ja Stakes sekä Kuntaliitto,
lääninhallitukset ja Terveyden edistämisen
keskus.
Aluekierroksen tavoitteena oli lisätä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn näkyvyyttä, kasvattaa ymmärrystä keskeisistä haasteista, virittää toimintaa, joka johtaa terveyden edistämisen vahvistumiseen poikkihallinnollisena työnä ja terveydenhuollon toiminnassa, sekä edistää terveyden edistämisen nykyaikaisten toimintatapojen ja työvälineiden käyttöönottoa. Lopullisena tavoitteena oli tukea kansanterveyden paranemista ja palvelutarpeen kasvun hillintää. Nämä yleiset tavoitteet konkretisoituivat aluekierroksen tilaisuuksien päämäärissä (taulukko 1).
Terveyden edistämisen
käytännön toiminnan tukemiseksi aluekierrosta varten
koottiin mittava tietopaketti. Aineistossa on mm. aiemmin
jukaisematonta Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen tutkimustietoa
nuorten, aikuisten ja ikäihmisten
terveyskäyttäytymisen ja terveyden kehityksestä
alueittain sekä terveyden edistämisen toteutumisesta
kansanterveystyössä. Tämän tutkimustiedon
sekä olemassaolevien tilastojen perusteella jokaisesta
maakunnasta koottiin väestön terveyttä ja
hyvinvointia kuvaava profiili. Lisäksi aineistoon on koottu
työvälineitä niin terveyden edistämisen
johtamisen ja rakenteiden kehittämiseen kuin mm. päihde-,
neuvola-, ja mielenterveystyöhön. Koko tietopaketti
löytyy Internetistä osoitteesta www.terveys2015.fi.
Aluekierroksen toteutus
Aluekierroksen aikana pidettiin yhteensä 19 alueellista tilaisuutta, jotka keräsivät yhteensä lähes 2 300 osanottajaa – määrät vaihtelivat noin 70:stä yli 160:aan. Kutsuttavien listalla oli kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohtoa, eri hallintokuntien työntekijöitä, järjestöjen edustajia, alueellisten koulutusyksikköjen henkilöstöä sekä kansanedustajat. Käytännössä sosiaali- ja terveyspuoli oli hyvin edustettuna, mutta muilta hallinnonaloilta osallistujia oli vähemmän. Kunnanjohtajia ja valtuuston puheenjohtajia oli paikalle pyydettyinä puhujina jokaisessa tilaisuudessa, mutta muuten kuntien ylintä johtoa ja luottamushenkilöitä oli melko vähän. Kuntapäättäjien harvalukuisuus olikin yksi sekä järjestäjien että osallistujien keskeisistä huolenaiheista.
Aamupäivän ohjelmassa käsiteltiin terveyden edistämisen valtakunnallisia linjauksia sekä luotiin katsaus kansanterveyden kehittämistarpeisiin ja työvälineisiin. Poikkihallinnollista näkökulmaa pyrittiin tuomaan esiin tilaisuudesta riippuen esimerkiksi opetustoimen, ympäristönsuunnittelun, teknisen toimen tai elinkeinoelämän puheenvuorojen kautta. Iltapäivällä paikalliset toimijat tarkastelivat kunkin alueen omaa tilannetta. Päivän lopuksi käytiin keskustelua paikallisista haasteista ja mahdollisuuksista.
|
Miten onnistuttiin?
Aluekierroksen arvioinnin toteuttaa Terveyden edistämisen keskus. Arviointi perustuu tilaisuuksissa kirjatun keskustelun analysointiin, tilaisuuksissa kerättyihin palautelomakkeisiin sekä osanottajilta myöhemmin kerättävään kyselyyn ja mahdollisesti myös keskeisten alueellisten toimijoiden haastatteluihin. Varsinainen arviointiraportti valmistuu viimeistään keväällä 2007.
Palautelomakkeiden vastausten perusteella tilaisuuksia pidettiin yleisesti hyödyllisinä oman työn tai luottamustehtävän kannalta: 35 prosenttia vastaajista piti niitä erittäin hyödyllisinä ja 57 prosenttia melko hyödyllisinä. Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että tilaisuudesta oli vain vähän hyötyä.Valtaosa vastaajista koki ymmärryksensä terveyden edistämisestä lisääntyneen. Yhdeksän kymmenestä oli saanut välineitä terveyden edistämiseen. Poikkihallinnolliseen yhteistyöhön virittymisessä kierros ei sen sijaan ollut aivan yhtä menestyksekäs (kuviot).
Ohjelman keskeisintä antia
oli terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn merkityksen
ja arvon korostuminen, yhteistyön merkityksen kirkastuminen
sekä kierroksen johtoajatukseksikin nostettu pyrkimys sanoista
tekoihin. Paljon mietittiin ratkaisuja johtamiseen –
mikä taho ottaisi vastuun terveyden edistämisestä?
Monessa tilaisuudessa todettiin, että asia tulee
järjestää maakunnan tasolla, ei yksittäisten
kuntien. Sairaanhoitopiiri nähtiin yhtenä luontevana
vastuunkantajana. Tilaisuuksissa tulikin useita hyviä
esimerkkejä koko maakunnan kattavasta laajasta terveyden
edistämistoiminnasta, mm. Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa,
Lapissa, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja
Päijät-Hämeessä.
Sanoista tekoihin – mitä aluekierroksen jälkeen?
Aluekierroksella syntyi voimakas mielikuva siitä, että suomalaisessa terveydenhuollossa ja kunnissa pitkään vallinnut resurssien puutteeseen keskittyvä puhe on antamassa sijaa yhteiselle ratkaisujen etsimiselle. Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen on nousemassa vahvemmin esille terveyskeskustelussa. Tahtotila terveyden edistämiselle on selvästi olemassa, mutta organisoitumisessa ja uusien, tehokkaampien keinojen käytäntöön saamisessa riittää vielä työtä.
Terveydenhuolto kulkee kehitystyön eturintamassa ja toimii muutenkin terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn puolestapuhujana. Onnistuakseen se tarvitsee rinnalleen myös muut hallinnon alat ja kolmannen sektorin sekä taakseen kuntapäättäjien sitoutumisen. Vaikka kuntapäättäjiä ei onnistuttu herättämään niin laajassa mitassa kuin toivottiin, niin herättely jatkuu mm. Terveyden edistämisen keskuksen viestintäkampanjassa ’Se on sinun asiasi’ (www.sosa.fi).
Järjestäjien näkökulmasta aluekierros antoi erinomaisen mahdollisuuden hyvään vuoropuheluun, tilaisuuden tutustua moniin hyviin hankkeisiin, ennakkoluulottomiin ratkaisumalleihin sekä tekemisen tahtoon. Terveys kannattaa – sanoista tekoihin!
Pilvikki
Absetz
erikoistutkija
Kansanterveyslaitos
etunimi.sukunimi@ktl.fi
Nella
Mikkonen
suunnittelija
Terveyden edistämisen keskus
ry
etunimi.sukunimi@health.fi
information page
guide
magazine article
- Miten saisin tämänkin muuttumaan? Interventiomenetelmien kehittäminen osana strategista osaamista
- Karjalan tasavallassa etsitään keinoja parantaa väestön terveyttä
- Terveyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeen Heimossa
test
project or campaign
event
- Terveysneuvonnan käytäntöjen arviointi
- Uudista liikuntaneuvonnan taitojasi -koulutuskokonaisuus
- Yhteistyöstä tukea - kehitä liikunnan palveluketju (D)
database
news
- Mikä voisi ohjata elintapoja bonus, sakko vai jokin muu?
- Satunnaistettu tutkimus elintapojen muuttamisesta perusterveydenhuollossa verisuonisairauksien vaaratekijöiden vähentämiseksi
- Liikkumisresepti kannustaa liikkumaan