Publisher

National Public Health Institute
Original page

-synon development projects, decision-makers, health promotion, health service personnel, health services, inhabitants of a municipality, public health service, social services, social welfare, work groups

Julkaistu 29.8.2007

Päijät-Hämeen kunnat vaativat voimakkaasti terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen huomioimista, kun alueen sosiaali- ja terveyshuoltoa lähdettiin yhdessä kehittämään. Tavoitteena on ilmapiiri, jossa päättäjät ovat sitoutuneet tekemään terveyttä edistäviä päätöksiä, työntekijät kokevat terveyttä edistävän työn omakseen ja kuntalaiset ovat motivoituneet huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan, vaikka tulokset eivät välittömästi näy sairauksien vähenemisenä.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään parhaillaan kolmivuotisessa Heimo hyvinvointipiiri -hankkeessa. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämistyöstä vastaa osahanke Hyve. Hankkeessa luodaan alueelle toimintamalli, jolla varmistetaan, että terveyttä ja hyvinvointia edistettäessä keskitytään oikeisiin asioihin, käytetään yhteneväisiä työtapoja ja seurataan niiden vaikutuksia, ja että työhön on riittävät resurssit. Samalla tehdään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävä työ mielekkääksi osaksi kaikkea toimintaa ja nostetaan sen arvoa. Maakunnan terveyden edistämistyön kärkihanke Ikihyvä Päijät-Häme tarjoaa hyvän perustan kehitystyölle.

Hyvät käytännöt käyttöön

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen nähdään usein niin laajasti, että sen käytännön toteutusta on vaikea hahmottaa. Siksi on tärkeä miettiä, mitä halutaan kehittää ja keskittyä siihen. Hyveessä ensimmäisen vaiheen painopistealueiksi on valittu valtimosairauksien ehkäisy, erityisesti tyypin 2 diabetes ja ikääntyneiden toimintakykyisyyden tukeminen. Painopisteet on valittu lähinnä neljästä syystä.

1) Tyypin 2 diabetes, joka on suurimpia valtimotautien riskitekijöitä, lisääntyy nopeasti. Samoin ikääntyvien määrä lisääntyy huimaa vauhtia.
2) Molempien painopisteiden osalta on tutkimusnäyttöä, että elintavat, kuten ruokavalio ja liikunta, ovat tärkeitä niin ennaltaehkäisyssä kuin hoidossakin.
3) Toimintojen kehittäminen koskettaa monia toimijoita niin julkisia, yksityisiä kuin järjestöjäkin.
4) Päijät-Hämeessä on jo vuosien ajan tehty tutkimus- ja kehittämistyötä juuri näillä painopistealueilla osana Ikihyvä Päijät-Häme -hankekokonaisuutta.

Ikihyvään kuuluvissa Valtit, Seutukunnallinen ennaltaehkäisyn kehittäminen ja Ikääntyneiden toimintakykyisyyden tukeminen -hankkeissa on kehitetty ja tutkittu toimintatapoja, joiden käyttöönotto osaksi normaalia toimintaa on nyt ajankohtaista. Hyveen tehtävänä on siis luoda toimintamalli, joka varmistaa, että hyvät käytännöt otetaan käyttöön, niiden vaikuttavuus saadaan näkyviin ja toiminnot kehittyvät (kuvio 1).

Kuvio 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä kehittämistyö Päijät-Hämeessä

Hyvettä monella tasolla samaan aikaan

Hyveessä toimitaan samanaikaisesti usealla tasolla, jotta samansuuntaiset viestit leviävät mahdollisimman laajalle (kuvio 2). Myönteisen ilmapiirin syntyminen yhteisöön tukee ammattilaisten työtä ja tekee siitä entistä vaikuttavampaa.
Kuvio 2. Hyveen organisoituminen ja kehittämistoiminnalla tavoiteltavat tulokset (PDF, 225 kt)

Päättäjien ja virkamiesjohdon kanssa sovitaan tavoista, joilla terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee esille strategioissa ja erityisesti niissä asiakirjoissa, jotka velvoittavat toimimaan sovitulla tavalla.

Työntekijöiden kanssa kehitetään työkäytäntöjä niin, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen saadaan näkyväksi osaksi työtä ja sen vaikuttavuutta voidaan arvioida.

Väestön mahdollisuutta ottaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan tuetaan vastuunottoa ja omahoitoa tukevilla työvälineillä sekä väestöön kohdistuvalla viestinnällä.

Johtamisen, työntekijöiden ja väestön tasoilla tehtävän kehittämistyön avulla mallinnetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta koko Päijät-Hämeen alueella.

Terveyden edistäminen osaksi kaikkea toimintaa

Hyve on jaettu viiteen eri sisältöalueeseen keskittyväksi työryhmäksi (kuvio 2).

1) Strategiatyöhön keskittyvä työryhmä laatii ehdotuksen siitä, miten terveyttä ja hyvinvointia edistävät asiat saadaan sellaisiin asiakirjoihin, jotka velvoittavat toimimaan suunnitelman mukaisesti. Työryhmä on myös laatinut luonnoksen strategisista linjauksista, joissa keskeisinä ovat yhteneväiset työtavat ja työvälineet, niin että asiakkaan vastuunotto tulee mahdolliseksi ja työntekijöiden osaaminen varmistetaan. Kaikkeen toimintaan tavoitellaan terveyttä edistävää työtapaa.

2) Elintapaohjausprosessin työryhmä on laatinut ehdotuksen järjestelmällisestä elintapaohjauksen mallista, joka mahdollistaa yhteneväisten työtapojen ja -välineiden käytön ja huomioi työntekijöiden osaamisen. Prosessissa keskeistä on riskihenkilöiden tunnistaminen, elintapaohjauksen toteuttaminen ja toiminnan vaikuttavuuden seuranta. Yhteneväisillä kirjaamismenetelmillä tehdään työn vaikuttavuus näkyväksi. Tässä prosessissa huomioidaan myös muiden kuin terveys- ja sosiaalitoimen roolit (muut hallintokunnat, järjestöt, yksityiset toimijat).

3) Pitkäaikaistyöttömien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvän työryhmän perusideana on kehittää yhteneväinen toimintatapa työttömien terveydentilan arviointiin ja erityisesti elintapaohjaukseen. Tässä huomioidaan työttömien tukemisen olemassa olevat rakenteet, joihin nyt kehitettävä toiminta linkitetään.

4) Ikääntyvien toimintakykyisyyden tukemiseksi laaditaan prosessi ja suunnitellaan sen toimeenpano vastaavalla tavalla kuin elintapaohjauksessa.

5) Sosiaalisen toimintakyvyn työryhmä puolestaan kehittää helppokäyttöisen mittariston, jolla voidaan arvioida ikääntyneen sosiaalisen toimintakyvyn ulottuvuuksia. Tarkoituksena on myös selvittää mittariston toimivuutta normaaleissa asiakastilanteissa.

Lisäksi tehdään viestintäkeinoihin ja -taitoihin liittyvää yhteistyötä mm. yliopiston ja teknologiayritysten kanssa, jotta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät asiat kyettäisiin esittämään väestöä kiinnostavasti ja niin että asian tärkeys ymmärretään myönteisellä tavalla.

Hyveen kehittämistyön linjauksista vastaa hankeryhmä, joka myös ohjaa, valvoo ja tukee hankkeen etenemistä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä tehdään yhteistyössä alueen vankan tuntemuksen omaavien toimijoiden ja Ikihyvän asiantuntijaverkoston kanssa.

Mitä Hyveeltä odotetaan?

Kun koko Heimo-hyvinvointipiiri on ollut suuressa myllerryksessä, on Hyveenkin hanketyö edennyt hieman suunniteltua hitaammin. Sisällöllinen suunnittelu on vaatinut laajoja keskusteluja eri toimijoiden kanssa. Yhteinen näkemys ja sitoutuminen asian eteenpäin viemiseen ovat kuitenkin jo syntyneet.

Hyveen tuloksena terveyden edistämisen organisoituminen alueella hahmottuu, vastuut ja roolit selkiytyvät, terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä tehdään tavoitteellisesti ja systemaattisesti, ja kirjaamisjärjestelmien kehittymisen myötä terveyttä edistävän työn vaikutuksia saadaan esille jo lyhyelläkin aikavälillä. Työn selkiyttämisellä pyritään siihen, että työn mielekkyys lisääntyy ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Kuntalaisilla itsellään on keinoja tai taitoa muuttaa ja ylläpitää terveempiä elintapoja.

Raisa Valve, erikoistutkija, projektipäällikkö
HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti

Uusi seutukunnallinen perusta palvelujen järjestämiselle

Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään kolmivuotisessa Heimo hyvinvointipiiri -hankkeessa (2006–2008). Tavoitteena on järjestää palvelut maakunnallisena yhteistyönä lähellä kuntalaisia. Laajan kehittämistyön ensimmäisenä tuloksena Päijät-Hämeessä aloitti kaksi uutta perusturvapiiriä ja kaksi uutta organisaatiota vuoden 2007 alussa.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut 15 jäsenkunnalle. Kahdeksan kuntaa (Artjärvi, Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Pukkila, Orimattila ja Sysmä) on siirtänyt myös sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisen yhtymälle.

Viiden kunnan (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Peruspalvelukeskus Oiva -liikelaitos. Alueen kaupungit Lahti ja Heinola järjestävät peruspalvelunsa itse.