Publisher

National Public Health Institute

Interventiomenetelmien kehittäminen osana strategista osaamista

Kansalaisten terveys on parantunut. Tiedon määrä ja toisaalta tarve ovat lisääntyneet, mutta tiedon määrä ei suoraan lisää terveyttä. Tiedon tuottaminen itsessään voi olla interventio, jos tieto on uutta, helposti saatavissa ja omaksuttavaa, ja jos tietolähde on luotettava. Yleensä tieto ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan muunkinlaista vaikuttamista.

Terveystieteiden sanakirja määrittelee intervention väliintuloksi tai toimenpiteeksi, jolla pyritään vaikuttamaan. Wikipedia määrittelee intervention eri toimialueilla puuttumiseksi, välittämiseksi tai väliintuloksi. Meillä on erilaisia käsityksiä siitä, mitä tarkoitamme väliin tulemisella. Interventioiden vaikuttavuutta tulee arvioida sekä tehokkuuden että kustannusten näkökulmasta. Usein toiminnan muuttaminen johtaa muutokseen, joka vaikuttaa vain välillisesti lopulliseen haluttuun kohteeseen.

Esimerkiksi tupakoinnin lopettamiskilpailujen tai verkkopalveluiden kautta on pyritty lisäämään väestön tupakoinnin lopettamista, mutta alentuneesta sairastavuudesta ja kuolleisuudesta syntyvät säästöt saavutetaan viiveellä, ja niihin vaikuttavat monet muutkin tekijät. Verrattuna hoitotutkimuksiin tehon osoittaminen on vaikeampaa ja kustannussäästöjä harvoin voidaan arvioida suoraan. Silti tehottomiin toimiin sijoittamista tulee välttää. Miten siis tietää mitä tehdä, millä keinoin ja missä?

Yksilön ajatuksista lain voimaksi

Interventioita tehdään monilla eri tasoilla. Kaikki suuret muutokset pohjaavat yksilön käyttäytymisen muutokseen: Käyttäytymisen merkitys on toki keskeinen yksilötason muutoksessa, mutta myös väestön elinolosuhteisiin tai terveydenhuollon ja työpaikkojen toimintatapoihin vaikuttamisen takana on yksilöitä ja heidän käyttäytymistään. Valtakunnan korkeimman tason intervention eli lainsäädännön avulla olemme saaneet savuttomat julkiset tilat ja työpaikat, mutta lakienkin takana on ihmisyksilöiden toiminta – ne muokkautuvat asiantuntijatiedon, kansalaiskeskustelun ja yksittäisten kansanedustajien käsitysten ja kokemusten pohjalta. Johtajat tekevät päätöksiä uusiin toimintakäytäntöihin siirtymisestä, mutta työntekijät voivat vaikuttaa ratkaisevasti niiden juurtumiseen normaalitoiminnaksi.

Terveydenhuollon toiminnassa interventiot ovat jokapäiväistä leipää. Sairauden hoidossa ei pitkään tarvitse miettiä, kuka potilasta hoitaa ja miten. Mutta ennaltaehkäisyn puolella monet ydinkysymykset ovat usein vielä ratkaisematta. Keneen interventio kohdistetaan? Miten se tehdään ja kuka toimii? Ketkä kantavat vastuun? Miten tuloksia arvioidaan? Uusia työvälineitä ja menetelmiä kehitetään jatkuvasti, mutta niiden käyttöön ottaminen on hidasta.

Toimivat interventiot kaikkien käyttöön

Työkalujen, menetelmien ja arvioinnin kehittäminen asiantuntijoiden sekä kansalaisten käyttöön on iso haaste ja mahdollisuus. Siihen tarvitaan niin teoreettista tietoa kuin käytännön osaamista. Pelle Pelottoman hullunrohkea innovatiivisuuskaan ei ole haitaksi – asioita pitää uskaltaa katsoa uusilla tavoilla. Kehitys niin tietotekniikassa kuin kansalaisten terveyden lukutaidossa antavat tähän hyviä mahdollisuuksia. Terveyttä voidaan edistää lukemattomilla tavoilla suojateistä rokotuksiin, mutta kohteesta riippumatta menetelmien tulisi perustua jo saatuun näyttöön niiden toimivuudesta. Siksi parhaiden, tutkittujen ja toimivien interventiomenetelmien tulisi olla kaikkien ammattilaisten ulottuvilla. Menetelmien ja käytäntöjen levittäminen asiantuntijoiden käyttöön sekä jalkauttamisen ja juurruttamisen tukeminen eri toimialoilla tulisi tehdä helpoksi.

Interventiotutkijoiden ja käytännön toimijoiden vuoropuhelu on muutoksen avain. Tuloksellisuuden arvioinnissa yhteisiä kriteerejä on tehty kansallisesti ja kansainvälisesti, ja niiden merkitystä intervention osana kannattaa painottaa. Terveyden edistämisen osaaminen ei ole yksissä käsissä, mutta tutkimusta ja kehittämistä kannattaa ylläpitää keskitetysti. Interventio-osaaminen tulee nähdä osana terveydenhuollon ja terveystutkimuksen strategista osaamista niin Sosiaali- ja terveysministeriön alaisissa tutkimuslaitoksissa kuin yliopistoissakin.

Kristiina Patja, asiantuntijalääkäri
Kroonisten tautien ehkäisyn yksikkö
Kansanterveyslaitos

Pilvikki Absetz, erikoistutkija
Terveyden edistämisen yksikkö
Kansanterveyslaitos

etunimi.sukunimi@ktl.fi

Terveystieteiden sanakirja määrittelee intervention seuraavasti interventio: interventio la, intervention e, intervention -en r: (< inter la väliin + venire la tulla) väliintulo | toimenpide jolla pyritään vaikuttamaan yksilön tai ryhmän terveydentilaan tai käyttäytymiseen.