Publisher

National Public Health Institute

Allergioiden syitä etsimässä Pääkirjoitus Allergiat suurennuslasissa Allergiat ovat viime vuosikymmeninä lisääntyneet nopeasti kaikissa teollistuneissa maissa. Muutama esimerkki Suomesta: Syksyllä 2005 lääketieteen opiskelijoista noin 40 %:lla oli testauksen perusteella taipumusta allergiaan. Pelkästään siitepölyille allergisia on ainakin 20 % nuorista. Ihon kosketusallergiaa on ainakin neljäsosalla aikuisväestöstä. Joka viidennellä on atooppista ihottumaa jossakin elämänsä vaiheessa. Astmaa on 6–8 %:lla väestöstä ja se on toiseksi yleisin sairaus Kelan lääkkeiden erityiskorvaustilastossa verenpaineen jälkeen (220 000 korvattua). Lääkeyliherkkyydet ovat sitä yleisempiä mitä enemmän lääkkeitä käytetään. Rajut hengenvaaralliset allergiareaktiot, anafylaksiat, ovat tulleet tutuiksi päivystyspoliklinikoille ja johtivat joitakin vuosia sitten kansallisen anafylaksiarekisterin perustamiseen.

Allergisille sairauksille on tyypillistä, että ongelma on ikään kuin hieman pinnan alla ja pitkin ja poikin terveydenhuollon kenttää. Pitää ottaa kymmenen askelta taaksepäin, ennen kuin kykenee hahmottamaan elefantin. Allergian kanssa joutuvat tekemisiin melkein kaikkien alojen erikoislääkärit, eniten iholääkärit, korva- nenä- ja kurkkulääkärit, keuhkolääkärit, lastenlääkärit, työterveyslääkärit ja yleislääkärit (aakkosjärjestys!). Allergiaongelmat aiheuttavat suurenevan kuorman perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle.

Allergiat aiheuttavat yhteiskunnalle runsaasti kustannuksia, joita kukaan ei ole koskaan jaksanut kunnolla laskea. Pelkästään astma aiheutti vuonna 2003 noin 213 miljoonan euron kustannukset (sairaalahoito, avohoito, työkyvyttömyys ja lääkkeet).

Potilaita ja heidän omaisiaan rasittavat lääkemenot, sairauspoissaolot ja jokapäiväisen elämän erikoisjärjestelyt. Päiväkodeissa ja kouluissa kolmasosalla lapsista on erilaisia ruokavalioita ruoka-allergian takia. Allergeenien välttäminen aiheuttaa erikoisjärjestelyjä kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla.

Uudet tutkimustiedot, niin kansainvälisesti kuin Suomessa (mm. KTL:n allergiatutkimusohjelmassa), ovat aivan viime vuosina antaneet uutta tietoa allergian syistä. Nämä tiedot viitoittavat tietä allergian torjuntaan, joka tulee kuitenkin olemaan kivinen.

On ollut jännittävää havaita, että allergiankin osalta ihminen on totisesti osa luontoa. Nykyaikainen kaupungistunut elämäntapa on etäännyttänyt ihmistä immunologiaa muokkaavasta maaperän mikrobistosta. Olemme jopa aivan konkreettisesti katkaisseet tuon yhteyden. Dosentti Leena von Hetzen kehitti ns. asfaltti-indeksin: mitä suurempi osa maaperästä on asfaltin ja betonin peitossa sen enemmän allergiaa! Kuulostaa aivan tieteistarinalta, mutta ei taida olla sitä. Maaperän mikrobisto muokkaa ja sparraa elimistön immuunijärjestelmää ja tekee siitä tolerantin tavallisen ympäristön valkuaisaineille. Myös ravitsemus on syvällisesti muuttunut ja vaikuttaa varmasti allergiaan. Jokapäiväisen elämän kemikalisoituminen ja ilman saastuminen ovat tärkeitä tekijöitä, jotka lisäävät herkistymistä joko suoraan tai välillisesti. Ilmansaasteet jopa pienentävät siitepölyhiukkasen kokoa, ja kun hiukkasta vielä kuorruttavat pakokaasuhiukkaset, voi syvälle hengitysteihin tunkeutuva pommi olla valmis.

Lääketieteen huimat edistysaskeleet ovat nekin monelta osin lisäämässä allergiariskiä. Vaikkapa antibioottien laaja käyttö: kun suojabakteerit kuolevat, tarvitaan pelastajabakteereita! Toki antibiootit ovat välttämättömiä ihmelääkkeitä, joita ihmiskunta saa osin kiittää menestyksestään. Mutta käyttöä on tulevaisuudessa rajoitettava monista syistä.

Lopuksi luontoa ja perhosia harrastavan ikääntyvän tutkijan ja kliinikon näkemys: Kysymys on elämän monimuotoisuuden vähenemisestä. Ihminen kaluaa vihreää maan pintaa, tyhjentää ja saastuttaa meret ja pilaa ilman. Makroluonto kärsii ja köyhtyy: eläin- ja kasvilajeja katoaa kiihtyvällä tahdilla. Mutta sitä mitä emme huomaa, on myös mikroluonnon köyhtyminen. Välittömän ympäristömme mikrobit vähenevät ja lajisto köyhtyy. Elämää katoaa maan päältä. Allergiat ovat heijastumaa niiltä ankarilta ajoilta, jolloin ihmistä uhkasi kuolema joka nurkan takana. Immuunijärjestelmämme ei ole tottunut helppoon elämään, se vaatii tekemistä, kuria ja karaisua. Jos nyt oikein visioi, niin eikö ihmisen psyyke tarvitse samaa: mielekästä tekemistä, ponnistelua ja karaisua. Onko depressioepidemia samaa juurta?

Tari Haahtela
professori
HYKS Iho- ja allergiasairaala