Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(informationssida)

Riskitekijöinä hiivasienitulehdus ja toksoplasmoosi

  • Maija makkonen
  • Anneli Hautakomsi
Julkaistu 2.6.2008, tarkistettu 2.6.2008

Riskitekijöinä hiivasienitulehdus ja toksoplasmoosi

Raskaus lisää hiivasienitulehduksen esiintymistä, mutta se ei ole sikiölle eikä vastasyntyneelle vaarallinen. Hiivatulehdus voi aiheuttaa äidille kirvelyä ja kutinaa ulkosynnyttimissä sekä vaaleaa, kokkaremaista valkovuotoa. Ihminen saa toksoplasmainfektion useimmiten vihannesten ja raa'an tai huonosti kypsennetyn lihan kautta. Alkuraskaudessa tulehduksen siirtyminen sikiöön on vähäisempää kuin loppuraskaudessa. Tartunnan saaneella lapsella voi olla keskushermoston kehityshäiriöitä ja silmämuutoksia. Jos äiti on sairastanut toksoplasmainfektion ennen raskautta, sikiön tulehdusriskiä ei ole.

Hiivasienitulehdus

Candida albicans on hiivasieni, jota esiintyy kaikkialla maapallolla ihmisissä, eläimissä, elintarvikkeissa ja vesistöissä. Sen aiheuttamaa tulehdusta sanotaan hiivatulehdukseksi eli candidoosiksi, joka saa aikaan tavallisimmin pinnallisia ihon tai limakalvojen oireita.

Lähes jokainen nainen sairastaa ainakin kerran elämässään hiivatulehduksen. Pikkulapsilla esiintyy suun limakalvolla sammas ja naisilla emätintulehdus. Hiivasieni viihtyy parhaiten kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa, jossa sen on hyvä nopeasti lisääntyä. Hiivatulehdus on helppo tunnistaa ja se voidaan todeta viljelyllä ongelmatapauksissa.

Raskaus lisää hiivasienitulehdusten esiintymistä, mutta se ei ole vaarallinen sikiölle eikä vastasyntyneelle. Muita hiivalle altistavia tekijöitä ovat esim. antibioottilääkitys, ehkäisypillerit ja diabetes. Oireeton tulehdus ei vaadi hoitoa. Hiiva saattaa aiheuttaa äidille varsin kiusalliset oireet; kirvelyä ja kutinaa ulkosynnyttimissä ja jopa pieniä limakalvohaavaumia sekä runsaan vaalean, usein kokkaremaisen valkovuodon.

Raskauden aikana oireisiin käytetään vain paikallishoitoja, koska suun kautta otettava lääkitys ei ole mahdollinen. Apteekista vapaasti ostettavat emätinpuikot ja voiteet ovat usein riittäviä. Raskauden aikana pitempi 5 –7 päivän paikallishoito on tehokkaampi itsepintaisemmissa oireissa. Äitiysneuvolassa hoidetaan paljon hiivatulehduksia.

Toksoplasmoosi

Toksoplasmainfektion aiheuttaa itiöeläimiin kuuluva loinen, toxoplasma gondii. Se elää kissassa ja erittyy kissan ulosteen kautta maaperään ja kulkeutuu edelleen kasviksiin ja eläimiin. Ihmiseen parasiitti kulkeutuu ensisijaisesti ravinnosta ja tavallisimmin lähde ovat vihannekset ja raaka tai huonosti kypsennetty liha. Myöskin tartunta kissan ulosteen kautta tai maaperästä on mahdollinen.

Toksoplasmainfektiot ovat yleisiä Keski- ja Etelä-Euroopassa, mutta harvinaisia Pohjoismaissa. Tulehdus on yleensä oireeton tai lieväoireinen. Tavallisimpia oireita ovat imusolmukkeiden suureneminen, kuumeilu, väsymys ja lihaskivut. Taudin itämisaika on keskimäärin 10-14 vuorokautta, ja siitä paranee muutamassa viikossa.

Suomalaisista raskaana olevista naisista 20% on sairastanut toksoplasmainfektion ennen raskautta. Jos äiti on sairastanut toksoplasmainfektion ennen raskautta, sikiön tulehdusriskiä ei ole. Raskaudenaikainen ensitulehdus menee istukan kautta sikiöön noin 40%:ssa tapauksista, jolloin se voi aiheuttaa synnynnäisen toksoplasmoosin vastasyntyneessä. Tällöin vastasyntyneellä saattaa olla keskushermoston kehityshäiriöitä ja silmämuutoksia. Infektio voi jatkua lapsella kroonisena ja se saatetaan todeta vasta vuosien kuluttua. Suomessa syntyy vuosittain 50 - 60 synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavaa lasta.

Alkuraskaudessa tulehduksen siirtyminen sikiöön on vähäisempää kuin loppuraskaudessa. Keskenmeno on tavallisin seuraus alkuraskaudessa tapahtuneessa sikiöinfektiossa. Loppuraskaudessa toksoplasmainfektio aiheuttamat sikiöriskit ovat vähäisempiä. Toksoplasmainfektio äidillä voidaan todeta äidistä otettavilla verikokeilla ja sikiön infektio on osoitettavissa lapsivesi- ja napaverinäytteestä. Hoitona ensitulehduksessa raskauden aikana on lääkehoito, joka vähentää sikiön infektoitumisvaaraa.

Toksoplasmainfektion ehkäisemiseksi raskaana oleville on tärkeää käsineiden käyttö puutarhatöissä ja käsiteltäessä kissanhiekkalaatikkoa ja huolellinen käsien pesu jälkeenpäin. Vihannekset ja hedelmät on syytä pestä ja mielellään kuoria. On syytä syödä vain hyvin kypsennettyä lihaa ja pastöroimatonta maitoa on vältettävä. Matkustamista riskialueille, Keski- ja Etelä-Eurooppaan, olisi vältettävä.

Lähteet

  • Stakes: Meille tulee vauva. Painatuskeskus Oy, Helsinki 1995 Saarikoski Seppo: Synnytysopin perustiedot. Legekustannus Oy. Vammalan kirjapaino 1994 Eskola Kaarina, Hytönen Eeva. Naisen elämä ja hoitotyö. WSOY. Porvoo 1997 Orion. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala 1997Mikko Vienonen: Äitiyshuollon käsikirja. Lääkintöhallitus. Valtion painatuskeskus. Helsinki 1990. Olli Simell. Neuvola kirja. Vammalan kirjapaino. Vammala 1997. Maija Haukkamaa. Obtetriikka. Kouvolan painotalo Oy. 1992. Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Stakes. Gummerus kirjapaino Oy. Jyväskylä
© TerveSuomi.fi 2008Tietoja sivustosta