Publisher

National Public Health Institute
Original page

(orsaker), allergy to foods, child, diagnosis, hypersensitivity, monitoring, symptoms

Julkaistu 11.4.2006

Allergioiden syitä etsimässä

Miten ja mille moniruoka-allergiset lapset herkistyvät – kokemuksia Tampereen yliopistollisesta sairaalasta

Ruoka-allergialla tarkoitetaan haitallista, immunologisin mekanismein välittyvää reaktiota ravinnon tiettyjä antigeenisia rakenteita kohtaan. Parhaiten tunnetaan IgE-välitteinen ruoka-allergia, jota tutkitaan ihopistokokeilla ja määrittämällä seerumista spesifejä IgE-vasta-aineita.

Allergiadiagnoosi edellyttää oireita, minkä vuoksi syy-yhteyden todentamiseksi joudutaan tekemään eliminaatio-altistuskokeita ravintoaineen sopivuuden tarkistamiseksi. Ruoka-ainelapputestejä, jotka osoittavat ns. viivästynyttä yliherkkyyttä, voi käyttää pistokokeiden jäädessä kielteisiksi. Imeväisiässä niiden on todettu reagoivan nopeammin kuin ihopistokokeet.

Ruoka-allergian oireet ja tavallisimmat aiheuttajat Ruoka-allergian yleisin oire on atooppinen ihottuma. Toisin päin tarkasteltuna ei ole selvyyttä, kuinka usein atooppinen ihottuma on ruoka-aineiden aiheuttama tai ylläpitämä. Varhaislapsuudessa tehdyissä tutkimuksissa ruokia esitetään atooppisen ihottuman syyksi 30–70 %:ssa tapauksista, mutta iän noustessa ruokien merkitys vähenee nopeasti. Ihon lisäksi oireita esiintyy pikkulapsilla usein suolessa, mm. ripulina tai ummetuksena, harvemmin hengitysteissä. Kirjallisuuden mukaan pikkulapsilla muna, kala, maito, vehnä, soija ja maapähkinä ovat yleisimmät ravintoaineet allergisten oireiden aiheuttajina kattaen 90 % ruoka-allergioiden syistä. Euroopassa on eniten tutkittu maitoallergiaa, koska sen merkitys imeväisiässä on ravitsemuksellisesti keskeinen. Usein keskitytään muna- ja maitoallergian hoitoon välttämisruokavaliolla. Mikäli ihottuma ei parane täysin, kutsutaan sitä ”vain” atooppiseksi ihottumaksi, joka kuuluu asiaan atooppisella lapsella ja jota hoidetaan erilaisilla voiteilla. Duodecim on julkaissut Käypä hoito -suosituksen lasten ruoka-allergiasta vuonna 2004.

Ruoka-allergioiden diagnostiikka ja hoidon suuntaviivat

TAYSin ihotautiklinikan allergiayksikössä tutkitaan vuosittain 300–400 alle vuoden ikäistä lasta, jotka on lähetetty tutkimuksiin atooppisen ihottuman ja/tai suolioireiden vuoksi. Lähdemme ajatuksesta, että kaikkien näiden lasten oireiden takana on ruoka-allergia kunnes toisin on todistettu. Ihotautilääkäri tekee rutiininomaisesti laajat ihopistokokeet, joiden perusteella laaditaan välttämisruokavalio, joka kirjataan tarkasti sallittujen ruokien lomakkeelle. Lastenlääkäri tekee tarvittavat altistuskokeet, ensisijaisesti maidolla ja vehnällä.

Vuosina 2001–2003 tehtiin ihopistokokeet 604 alle 1-vuotiaalle lapselle ja todettiin runsaasti positiivisia reaktioita useille eri ravintoaineille (taulukko1). Vaikka positiivinen ihopistokoe ei välttämättä merkitsekään allergiaa – se kertoo ainoastaan herkistymisestä – pidetään alle vuoden ikäisten lasten positiivisia testejä varsin luotettavina kliinisen allergian merkkeinä.

Kuva 1. Moniruoka-allergisen lapsen ihopistokokeen tulos.

Hoitovasteen seuranta

Mikäli ihokokeet ja kotona tai sairaalassa suoritetut altistukset eivät osoita oireettomuuden saavuttamista, lapsi testataan uudelleen seuraavien käyntien yhteydessä. Perheissä, joissa on kotieläimiä, seurataan tarkasti mahdollista herkistymistä niille, koska pikkulapsi-iässä eläimet aiheuttavat usein atooppista ihottumaa, eivät välttämättä nuhaa tai astmaa.

Tutkimuksissa on löytynyt yllättäviäkin uusia allergeeneja, joiden merkitys on tarkistettu altistuksilla. Esimerkiksi rypsi on osoittautunut yllättävän yleiseksi lasten allergeeniksi. Vuosina 2002–04 testattiin rypsin siemenjauheella 1 887 alle 16-vuotiasta lasta, joista 206:lla (10,9 %) ihopistokokeen tulos oli selkeästi postiivinen (läpimitaltaan 5 mm tai suurempi). Kun 28:lle näistä lapsista annettiin avoimessa altistuskokeessa suun kautta rypsinsiemenjauhetta, saatiin positiivinen tulos 25:llä. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole selvinnyt, miten herkistyminen ja allergisoituminen tapahtuu.

Hoitotuloksia

Alustavassa tutkimuksessa seurasimme sairauskertomuksista 92 alle 1-vuotiasta ihottumaa ja/tai suolioireita sairastavaa lasta, jotka tulivat keskimäärin puolen vuoden iässä tutkimuksiin TAYS:n allergiayksikköön. 74 lapsella oli moniruoka-allergia, ja heidän ruokavalionsa ja oireensa arvioitiin välttämisruokavalion aikana 1 ja 2 vuoden iässä. Lapset oli altistettu maidolla ja vehnällä, ja lisäksi seurattiin kananmunan välttämisen vaikutusta ihottumaan. Kaikki vehnäallergiset välttivät lisäksi ruista ja ohraa ja kaikilla lapsilla oli useita sopimattomiksi todettuja juureksia, vihanneksia ja hedelmiä. Välttämisruokavaliolla lapsista oli täysin oireettomia vuoden iässä 50 % ja 2 vuoden iässä 70 %. Oireet jatkuivat ruokavaliohoidosta huolimatta 30 %:lla. Näillä lapsilla oli korkea kokonais-IgE, ja heillä oli runsaasti IgE-välitteisiä reaktioita eri ravintoaineille.

Tällä hetkellä ei ole selvyyttä kaikkien ruoka-aineiden aiheuttamien reaktioiden patomekanismeista. On kuitenkin ilmeistä, että nykyisistä moniruoka-allergisista alle 2-vuotiaista lapsista enemmistön oireet eivät ole IgE-välitteisiä.

Pyrkimyksemme on ollut saada lapset mahdollisimman oireettomiksi yhdistämällä hyvään ihon paikallishoitoon niiden ruoka-aineiden välttäminen, jotka ihotestien ja koti- sekä sairaala-altistusten perusteella ovat aiheuttaneet lapselle oireita. Lisäksi eläimille herkistyneiden lasten perheitä on kehotettu luopumaan kotieläimistä. Tuloksemme näyttävät alustavien kokemusten perusteella suotuisilta: atooppinen tulehdus eli oireilu iholla ja suolessa rauhoittui täysin 70 %:lla lapsista kahden vuoden ikään mennessä noudattamalla määrättyä välttämisruokavaliota.

Kristiina Turjanmaa
osastonylilääkäri
TAYS, Allergiayksikkö
etunimi.sukunimi@uta.fi