Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

FINRISKI ohjaa kansallista terveyspolitiikkaa

Julkaistu 26.9.2006

FINRISKI ohjaa kansallista terveyspolitiikkaa

Sydänterveys

FINRISKI ohjaa kansallista terveyspolitiikkaa


Suomalaista terveyspolitiikkaa ei tehdä sokkona eivätkä väittämät esimerkiksi väestön lihomisesta tai ruokavalion muutoksista perustu sormituntumaan. Monet ohjauspäätökset pohjautuvat FINRISKI-tutkimuksen tuottamaan tietoon.

FINRISKI-tutkimuksessa selvitetään 10 000 suomalaisen terveyttä kyselyllä ja monipuolisilla laboratoriokokeilla. Tutkimukseen kuuluu myös perusteellinen ruokahaastattelu. Tutkimus on niin laaja, että se voidaan käytännössä toteuttaa viiden vuoden välein. Pelkkiä kyselytutkimuksia pystymme tekemään kerran vuodessa, kertoo tutkimusprofessori Erkki Vartiainen. FINRISKI työllistää hänen johtamaansa Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osastoa merkittävästi.

suomi/julkaisut/ktlehti2006/nro8/s5.jpg
Ilman terveyskeskusten joustavaa yhteistyötä näin laajaa tutkimusta olisi mahdoton toteuttaa sanoo tutkimusprofessori Erkki Vartiainen

Osallistujille tärkeää tietoa terveydestä

Tutkimus antaa luotettavaa tietoa vain jos se edustaa riittävän kattavasti väestöä. Osallistujien tutkimukselle antama aika on arvokasta. Ahkerimmin tutkimukseen osallistuvat vanhemmat ikäluokat ja naiset. Naisten osallistumista selittää osittain se, että he ovat äitiys- ja lastenneuvolassa käydessään tottuneet asioimaan terveydenhuollossa. Naiset ovat ehkä myös vähän miehiä kiinnostuneempia terveydestään.

Tutkimukseen osallistumisesta hyötyvät myös nuoremmat ikäluokat.

- Sydänsairaus alkaa kehittyä jo murrosiän jälkeen. Vaikka sen kehittymiseen meneekin hitaimmillaan useita vuosikymmeniä, on tieto omista riskeistä arvokasta myös nuoremmille, korostaa Vartiainen.

Tutkimukseen osallistuneet saavat tiedon laboratoriotutkimusten tuloksista kotiin kirjeessä. Jos tulokset ylittävät valtakunnallisesti sovitut raja-arvot, osallistujaa neuvotaan ottamaan yhteyttä omaan lääkäriinsä. Tutkittava voi näin saada tärkeää tietoa omasta terveydestään.

Terveyskeskusten yhteistyö ratkaisee onnistumisen

Suurin osa tutkimuksista tehdään tutkimuspaikkakuntien terveyskeskuksissa.

- Tutkimustiimi tarvitsee kuusi tutkimushuonetta kerralla. Terveyskeskuksille huoneiden raivaaminen FINRISKIn käyttöön on suuri työ. Ilman tätä hyvää yhteistyötä tutkimuksen toteuttaminen olisi monilla paikkakunnilla todella hankalaa, painottaa Vartiainen.

Muutamissa suurimmissa kaupungeissa tutkimusasemat on pyritty järjestämään muualle kuin terveyskeskuksiin. Turussa tutkittavat kutsutaan Kansanterveyslaitoksen omaan Väestölaboratorioon. Helsingissä tilat pyritään järjestämään liikenteellisesti helppoon paikkaan..

Tieteellinen tutkimus etenee

FINRISKIssä kerätty aineisto edistää myös tieteellistä tutkimusta.

- Pyrimme mittaamaan myös sellaisia asioita, joiden merkitystä ei vielä tiedetä, mutta jotka saattaisivat olla joko sydäntautien, syövän tai aivosairauksien riskitekijöitä. Edellisessä FINRISKIssä mielenkiintoisin tutkimustulos oli dementian ja tyydyttyneen rasvan syönnin välisen yhteyden löytyminen. Yhteyden osoittamiseksi tarvitaan kymmeniä tuhansia näytteitä, siksi FINRISKI on myös tieteellisesti arvokas tutkimus.


FINRISKI 2007 numeroina

Tutkittavien määrä: 10 000 satunnaisesti valittua 25–74-vuotiasta suomalaista, 2000 /alue

Alueet: Helsinki/Vantaa, Turku/Loimaa ja 9 ympäristökuntaa, Oulun lääni, Pohjois-Savon maakunta ja Pohjois-Karjalan maakunta

Terveyskeskukset: Helsinki, Vantaa, Turku, Loimaa, Alastaro, Yläne, Pöytyä, Aura, Vampula, Mellilä, Oripää, Punkalaidun, Ypäjä, kaikki Oulun läänin terveyskeskukset (50 kpl), kaikki Pohjois-Savon maakunnan terveyskeskukset (23 kpl) ja kaikki Pohjois-Karjalan terveyskeskukset (16 kpl). Yhteensä 102 kuntaa.

Tutkimukset: Kaikilta mitataan verenpaine, paino, pituus, vyötärön ja lantion ympärys ja verinäytteistä määritetään kolesterolit, tulehdusarvo (CRP) ja maksan toimintakoe. Osalle tutkittavista tehdään lisäksi ravintohaastattelu, alkoholihaastattelu, typpioksidimittaus ja toimintakyvyn testaus. Uudella terveystarkastuskäynnillä tehdään kaikille yli 45-vuotiaille ja sitä vanhemmille sokerirasituskoe.

Jokaisella alueella työskentelee tutkimushoitajien ryhmä johon kuuluu 5 hoitajaa ja kaksi ravintohaastattelijaa. Turussa, Pohjois-Savossa ja Helsingissä lisäksi 1 haastattelija selvittää tutkittavien alkoholinkäyttöä. FINRISKI-tutkimukseen koulutetaan 25 hoitajaa, 10 ravintohaastattelijaa ja 3 alkoholihaastattelijaa.

Tutkimuksen koulutusjakso on 8.1.–19.1.07. Perustutkimus tehdään 22.1.–30.3.2007. Perustutkimuksen jälkeen tehtävät sokerirasituskokeet jatkuvat juhannukseen asti.








© TerveSuomi.fi 2008About us