Publisher

National Public Health Institute

EU-tutkimus

MORGAM selvittää sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä

Projektin nimi: MORGAM, MONICA Risk, Genetics, Archiving and Monograph (osa GenomEUtwin-projektia) Projektin johto: Pohjois-Irlanti Projektin yhteyshenkilö Suomessa: Tri Kari Kuulasmaa, Kansantervyslaitos Mukana: Australia, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Liettua, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Venäjä. Tulossa mukaan: Espanja ja Norja.	;
www.ktl.fi/morgam/

Tupakointi, korkea verenpaine ja epäsuotuisa veren kolesterolikoostumus ovat keskeisiä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöitä. Tieto näiden ja muiden vaaratekijöiden vaikutuksesta henkilön riskiin sairastua perustuu pääasiassa niin sanottuihin kohorttitutkimuksiin. Niissä mitataan ihmisjoukon (kohortti) riskitekijätasot ja seurataan kuka sairastuu ja milloin.

Jos tutkittava ihmisjoukko on edustava otos väestöstä, tutkimuksen tuloksilla voidaan arvioida eri riskitekijäprofiilisten henkilöiden keskinäistä vaarasuhdetta ja arvioida todennäköisyyttä, jolla yksittäinen henkilö sairastuu esimerkiksi seuraavien viiden tai kymmenen vuoden kuluessa. Tietoa käyttää lääkäri, joka antaa elintapasuosituksia tai tekee päätöstä ehkäisevästä hoidosta. Myös yksittäinen kansalainen saa tiedosta tukea elintapavalinnoilleen.

Sopivatko samat riskiarviot kaikille?

Tunnetuimmat riskiarviot perustuvat jo vuonna 1948 aloitettuun Yhdysvaltalaisen Framinghamin pikkukaupungin asukkaiden seurantaan. Sittemmin muun muassa Suomen FINRISKI- ja MiniSuomi-tutkimusten seurannoista on saatu arvokasta tietoa. Eurooppalainen kliiniseen käyttöön kehitetty SCORE-riskilaskuri löytyy Terveysportista (www.terveysportti.fi).

Vaikka eri tutkimusten tulokset ovat olleet keskenään samansuuntaisia ja yleensä riittävän tarkkoja paikallisten suositusten antamiseen, eivät tutkimukset ole olleet riittävän suuria ja menetelmät tarpeeksi vertailukelpoisia kertomaan, miten hyvin Framinghamin riskiarviot soveltuvat Eurooppaan. Emme tiedä varmuudella, onko vaaratekijöiden vaikutus sama korkean sairastuvuuden Pohjois-Euroopassa ja matalan sairastuvuuden Etelä-Euroopassa, ja onko vaaratekijöiden vaikutus miehillä sama kuin naisilla.

MORGAM-projektissa pyritään vastaamaan edellä mainittuihin kysymyksiin. Siinä on koottu yhteen seuranta-aineistot 19 alueelta 11 maasta, yhteensä 143 000 miehen ja naisen tiedot. Useimpien kohorttien lähtötilanne tutkittiin Maailman terveysjärjestön (WHO) MONICA-projektin (www.ktl.fi/monica/) riskitekijäkartoituksissa 1980- ja -90-luvuilla. Seurannassa kirjattiin ja diagnosoitiin akuutit sepelvaltimotautikohtaukset, joita oli 6 600, aivohalvaukset (2 900) ja kaikki kuolemat (14 000). Aineistojen yhteensovittaminen on loppusuoralla, ja tutkimustuloksia on odotettavissa jo tänä vuonna.

Kohorteilla varmennetaan geenilöydöksiä

Koska suuresta osasta kohortteja on kerätty myös DNA-näytteet, aineisto on erityisen arvokas geneettisten vaaratekijöiden tutkimiseksi. Suuria kohorttiaineistoja tarvitaan muualta saatujen geeniepäilyjen varmentamiseen, mutta geenien analysointimenetelmien kehityksen myötä niistä on tullut merkittäviä myös uusien riskigeenien etsimisessä. Joissakin maissa onkin aloitettu MORGAMia paljon suurempien kohorttien seuranta geneettiseen tutkimukseen, mutta kestää vielä vuosia ennen kuin niistä saadaan tuloksia.

MORGAM on lyhenne sanoista MONICA Risk, Genetics, Archiving and Monograph. Nimi juontuu projektin ensimmäisestä EU-rahoituksesta, joka kattoi myös WHO:n MONICA-projektin arkistoinnin ja monografian tuottamisen. Nyt MORGAM jatkuu osana GenomEUtwin-projektia. MORGAM koordinoidaan Pohjois-Irlannissa. Projektin keskitetty tietojenkäsittelykeskus ja geneettinen keskuslaboratorio sijaitsevat Kansanterveyslaitoksella. Suomesta on mukana FINRISKI:n kohortit Itä- ja Lounais-Suomesta, pääkaupunkiseudulta ja Oulun läänistä sekä SETTI-syövänehkäisytutkimuksen kohortti.

Kari Kuulasmaa
Kansanterveyslaitos
sydän- ja verisuonitautien kansainvälisen epidemiologian yksikön päällikkö
etunimi.sukunimi@ktl.fi