Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Euroopan unionin kansanterveyslaitokset kehittävät yhteistyötään

Julkaistu 4.1.2007

Euroopan unionin kansanterveyslaitokset kehittävät yhteistyötään

Euroopan unionin kansanterveyslaitokset kehittävät yhteistyötään

suomi/ktlehti2007/nro1/paajohtajat.jpg

EU-maiden kansanterveyslaitosten pääjohtajakokoukseen osallistui noin 20 johtajaa sekä EU:n tautiviraston (ECDC), EU:n komission, WHO:n ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajia.

Euroopan unionin kansanterveyslaitosten johtajat kokoontuivat hiljattain ensimmäiseen yhteiseen tapaamiseensa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin laitosten yhteistyötä, toiminnan kehittämistä Euroopassa sekä terveyden edistämistä ja terveysuhkien torjuntaa.

Euroopan unionin maiden terveyshaasteet ovat hyvin suureksi osaksi yhteisiä. Tartuntatautien alalla yhteistyötä on ollut jo pitkään. Euroopan unioni on myös valmistautunut hyvin yhtenäisesti ja perusteellisesti influenssapandemiaan, totesi Euroopan tautikeskuksen ECDC:n johtaja Zsuzsanna Jakab. Riittävän valmiuden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin vielä kahden vuoden työ erityisesti paikallistasolla. Euroopan laajuinen kampanjointi kausi-influenssan torjunnassa on myös tarpeen ja vahvistaisi valmiutta.

Jakab korosti sitä, etteivät taudinaiheuttajat pysähdy Euroopan rajoille. Tartuntatautien seurantaa ja torjuntaa tulee edelleen kehittää EU:n jäsenmaissa, joissa kansanterveyslaitokset ovat ECDC:n tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Jakab toivoi myös yhtenäisempiä käytäntöjä jäsenmaihin: 25 jäsenmaassa on 24 erilaista kansallista rokotusohjelmaa.

Kroonisten tautien alalla Euroopan tulisi kyetä pysäyttämään lihavuuspandemia. Kokouksessa ilmaistiin yhteinen huoli siitä, että negatiivinen kehitys joissakin väestön elintavoissa jatkuu edelleen. Myös sosioekonomiset terveyserot kasvat. Euroopassa tarvitaan yhteisiä toimia ja keskinäistä tukea tehokkaiden ja myönteisten elintapamuutosten aikaansaamiseksi.

Yhdessä laitokset voivat myös tuottaa Euroopan unionin alueella tutkimusnäyttöä päätöksentekoa varten. Ministeriöt eri maissa tarvitsevat enenevästi kansanterveyslaitosten asiantuntemusta oman työnsä tueksi. Yhdistämällä ja vertailemalla eri jäsenmaissa tuotettua tietoa voivat laitokset hyödyntää muiden kokemuksia oman maansa hyväksi. Kokouksessa tuli korostetusti esiin tarve jatkaa ja kehittää kansanterveyslaitosten yhteydenpitoa ja yhteistyötä.

Kansanterveyslaitosten päättäjille ja suurelle yleisölle antamien viestien tulee perustua luotettavaan tutkimustietoon. Tietoa sairauksien riskitekijöistä ja niihin vaikuttamisesta tulisi antaa sekä yksilöiden elintapoja että yhteiskunnallista päätöksentekoa ohjaamaan. Laitosten täytyy huolehtia siitä, että ne säilyvät kaupallisesti ja poliittisesti riippumattomina.

EU on ennen kaikkea talousyhteisö. Myös terveyttä arvioidaan usein talouden näkökulmasta. Hyvään kansanterveyteen liittyvät terveyshyödyt voivat olla merkittäviä ja toisaalta kansanterveysuhkiin liittyvät negatiiviset talousvaikutukset voivat ylittää kaikki ennakkoarviomme, totesivat pääjohtajat loppulausunnossaan.

Urheilulliset norjalaiset lihovat

suomi/ktlehti2007/nro1/stene-larsen.jpg

Norjan kansanterveyslaitoksen johtaja Geir Stene-Larsen

Lihavuus, huumeet ja mielenterveyden häiriöt ovat Norjan kansanterveyslaitoksen työsarkaa. Liikunnallisina tunnetut norjalaiset urheilevat enemmän kuin koskaan, mutta vähentyneet arkiliikunnan takia ylipaino ja diabetes ikävine seuraamuksineen ovat ongelma. Sosioekonomiset terveyserot ovat kasvaneet myös vauraassa Norjassa.
- Kukaan ei ole varsinaisesti köyhä, mutta siitä huolimatta alimman tuloluokan terveys on huonompi kuin muiden ja ongelmat samoja kuin muissa Euroopan maissa, kertoo Folkehelseinstituttin johtaja Geir Stene-Larsen. Norjassa on myös omat erityisongelmansa. Multippeliskleroosi on yleisempi kuin missään muussa maassa samoin kuin tyypin1 diabetes.

Stene-Larsen pitää arvokkaana pääjohtajakokouksessa alkunsa saanutta yhteistyöverkostoa.
- Minulla on nyt ryhmä ihmisiä, joilta voin kysyä, miten he toimivat omassa maassaan. Viranomaiset haluavat asiantuntijalaitoksilta usein vertailua muihin maihin. Voimme myös miettiä vastauksia vaikeisiin kysymyksiin yhdessä Euroopan tasolla sen sijaan, että jokainen tekee omat selvityksensä. Yksi tällainen kysymys on aloittaako rokotukset papilloomavirusta vastaan.

© TerveSuomi.fi 2008About us