Publisher

National Public Health Institute
Original page

cardiovascular diseases, chronic illness, guidance centres, health promotion, health service expenses, school health services, travel, young people

Julkaistu 15.2.2007

Ajankohtaista

LATE-hoitajat keräävät lasten ja nuorten terveystietoja

Kevään ja syksyn aikana 45 terveydenhoitajaa ympäri Suomea tutkii lapsia ja nuoria osana Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämishanketta. Terveydenhoitajat käyttävät tavallisissa neuvolan ja kouluterveydenhuollon ikäkausitarkastuksissa LATE-tutkimusta varten laadittuja ohjeita ja lomakkeita.

- Ikäkausitutkimukset noudattavat suomalaisia neuvolatyön ja kouluterveydenhuollon suosituksia, joten periaatteessa niissä ei ole mitään uutta. Kaikkialla käytännöt eivät tällä hetkellä kuitenkaan ole näiden suositusten mukaisia. Terveydenhoitajat eivät aina tee jokaista tutkimusta samalla tavalla tai he tekevät ne eri ikäryhmälle, kertoo tutkimuksen johtaja, ylilääkäri Tiina Laatikainen.

Neuvolatarkastusten kirjavuuden huomasivat myös Helsinkiin koulutukseen kokoontuneet terveydenhoitajat. Eroja saattaa olla jopa saman terveysaseman sisällä. Tutkimushanke motivoi yhtenäistämään käytännöt, vaikka teettääkin samalla aiempaa enemmän työtä.

- Tutkimusohjelman mukaan tehtäviin tarkastuksiin tarvitaan vähän enemmän aikaa kuin tavallisesti. Isoja muutoksia omaan työhön ei ole odotettavissa, mutta joitakin toimintatapoja tulee varmasti tarkennettua, kertovat terveydenhoitajat Minna Koivunen ja Kirsti Tawast Vuosaaren terveysasemalta.

Uutta tutkimuksessa on vanhemmille jokaisen tarkastuksen yhteydessä lähetettävä lomake, jolla kerätään tietoa perheen elintavoista ja terveydestä.

- Perheen tilanne tulee nyt selvitettyä entistä paremmin. Nykykäytännöllä saadaan ilman muuta suppeammat tiedot, sillä vastaanotolla on usein puute ajasta.

LATE-hankkeen tavoitteena on selvittää miten neuvola- ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa saatuja tietoja voidaan käyttää tuottamaan tilastotietoa lasten ja nuorten terveydestä. Kattava seurantatieto lasten ja nuorten terveydestä on toistaiseksi puuttunut Suomesta.

- Nyt alkava pilottivaihe tulee varmasti osoittamaan, millaista tietoa neuvolat ja kouluterveydenhuolto voivat tuottaa ja mitä tietoja joudumme keräämään Terveys 2000 -tyyppisellä erillistutkimuksella, kertoo Tiina Laatikainen.

LATE-hankkeesta enemmän Kansanterveys-lehdessä 1/2007.

Terveyden edistäminen hillitsee tehokkaasti terveysmenojen kasvua

Terveyden edistäminen on tehokkain tapa leikata pitkällä aikavälillä terveydenhuollon menojen kasvua, todetaan Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa raportissa Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys.

Kansanterveyslaitoksen asiantuntijat tarkastelevat raportissa sairauksien ennaltaehkäisyn lääketieteellisiä mahdollisuuksia ja arvioivat ehkäisyn taloudellisia vaikutuksia.

Useimpia kansantauteja voidaan ehkäistä varsin myöhäiseen ikään lääketieteellisen tiedon perusteella. Suomalaisten terveys on kohentunut monella alueella: sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastavuus sekä tupakan aiheuttamat sairaudet ja kuolemat ovat vähentyneet merkittävästi samoin kuin itsemurhat ja liikenne- ja tapaturmakuolemat. Hammasterveys on parantunut, ja ikääntyvät elävät pitempään toimintakykyisinä ja terveinä.

Myönteiset muutokset perustuvat terveiden elintapojen yleistymiseen, mitä on tuettu erilaisilla terveyttä edistävillä toimenpiteillä. Kansanterveyslaitoksen asiantuntijat tekevät raportissa esityksiä, joilla myönteinen kehitys saadaan jatkumaan.

Raportti on luettavissa Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla.

Talviviikolla torjutaan kroonisia tauteja

Kaksikymmentäkahdeksan tutkijaa, asiantuntijaa, virkamiestä ja terveyden edistämishankkeiden työntekijää ympäri maailmaa kokoontui viikoksi vaihtamaan kokemuksia hyvistä keinoista ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja.

Yksi osallistujista oli nuori lääkäri Taylor Wofford Mississippin osavaltiosta.

- Osavaltiossamme on menossa kaksi suurta tutkimushanketta, joissa selvitetään riskitekijöitä ja terveyspalvelujen tarvetta erityisesti värillisen väestön parissa. Nämä hankkeet ovat vasta alussa, ja meillä on paljon opittavaa Suomen kokemuksista. Monet terveysongelmamme liittyvät köyhyyteen, huonoon koulutustasoon ja terveyspalvelujen heikkoon saatavuuteen, kertoo Taylor Wofford. Kurssilta Taylor odotti erityisesti käytännön oppeja siitä, miten yhteisön elintapoihin voidaan vaikuttaa. - Pohjois-Karjala -projektissa minua kiinnostaa se, miten terveyttä edistävät käytännöt saatiin vietyä ihmisten elämään. Paras tulos saadaan varmasti siten, että ihmiset itse ottavat lähiyhteisössään vastuun omasta terveydestään. Tällöin näkökulma ulottuu kauas yli terveyden- tai sosiaalihuollon palvelujen. Myös se, miten terveydenhuollon työntekijät lähtivät projektiin mukaan, on meille opiksi.

Taylor Wofford Mississippistä perehtyi talviviikolla terveyden edistämisen suomalaisiin strategioihin.

Talviviikon kroonisten tautien ehkäisy (Noncommunicable Disease) seminaarissa yhdistyivät WHO:n Euroopan CINDI-verkoston perinteinen koulutusviikko ja aiemmin syksyisin järjestetty Pohjois-Karjala projektin kansainvälinen vierailuviikko. Kurssilaiset perehtyvät kroonisten tautien ehkäisyn teoriaan, strategioihin ja käytännön esimerkkeihin, joita verrataan oman maan käytäntöihin ja esimerkkitapauksiin.

Seminaarista enemmän www.ktl.fi/ncdseminar

Seuraava seminaari järjestetään vuoden kuluttua, 10.–14.3.2008

Matkailijan terveysopas 2007

Kansanterveyslaitoksen toimittamasta Matkailijan terveysoppaasta ilmestyy uusi lukijoiden ja asiantuntijoiden kommenttien pohjalta parannettu versio helmi-maaliskuun vaihtteessa.

Ehkäistävien tautien epidemiologinen tilanne ja ennaltaehkäisyn yleiset sekä lääke- ja rokotussuositukset on saatettu ajan tasalle. Sisällysluettelo sekä maaluettelon rakenne ja sisältö on uudistettu. Kunkin maan kohdalla mainitaan suositeltava ja harkittava rokotussuoja. Uusia lukuja ovat ulkomaan työkomennukselle lähtijät, kyläilymatkailijat (Visiting Friends and Relatives, VFR), reppumatkailijat, lintuinfluenssa, chikungunya ja riketsioosit. Painetun version lisäksi opas on luettavissa sähköisessä muodossa KTL:n verkkosivuilta (www.ktl.fi). Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu opas on ilmestynyt vuodesta 1993. Opasta ovat käyttäneet myös matkailijat ja matkailualalla työskentelevät. Hanna Nohynek, Eeva Pekkanen, Pirjo Turtiainen, Katariina Kainulainen (toim.). Matkailijan terveysopas 2007. Duodecim, 2007. Myynti: Kustannus Oy Duodecim ja kirjakaupat.