Publisher

National Public Health Institute

Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Pohja aikuisiän terveydelle rakentuu jo varhain. Joulukuun puolivälissä pidetty, Kansanterveyslaitoksen ja Paavo Nurmen Säätiön yhdessä järjestämä kokous paneutui sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden syntyyn lapsuudessa. Ouluun kutsutut huippututkijat eri puolilta maailmaa esittelivät tuloksiaan ja toimenpide-ehdotuksiaan perimän, sikiökauden ja varhaislapsuuden aikaisten olosuhteiden pitkäaikaisista vaikutuksista aikuisiän sairauksiin sekä muistuttivat, että haitallisiin tekijöihin on mahdollista vaikuttaa ja siten parantaa paitsi lasten, pitkällä tähtäimellä myös aikuisväestön terveyttä. Tästä kokouksesta on yksityiskohtaisempi raportti tässä lehdessä.

Merkittävä osa Kansanterveyslaitoksen työstä on kautta vuosien kohdistunut lapsiin ja nuoriin. Rokotusohjelma toteutetaan pääosin lapsuusiässä, ja suuri osa tartuntatautien torjuntatyötä kohdistuu lapsuusajan infektioiden torjuntaan. Vastasyntyneiden sairauksien toteamiseksi ja ehkäisemiseksi laitos on kerännyt ja tutkinut vuosikymmenten ajan raskauden aikana satojen tuhansien äitien antamat verinäytteet. Näitä kansanterveystehtäviä on tuettu rokotteiden ominaisuuksiin ja rokotusohjelman kehittämiseen sekä raskaudenaikaisten infektioiden epidemiologiaan liittyvällä laajamittaisella tutkimuksella.

Laitoksen eri osastoissa tehdään näiden kansallisten palvelutehtävien lisäksi runsaasti muutakin tutkimus- ja asiantuntijatyötä, joka kohdistuu lasten ja nuorten terveyteen. Esimerkkejä tästä ovat lapsuusiän ravitsemukseen, diabeteksen riskitekijöihin ja ehkäisyyn sekä lasten tapaturmiin liittyvät tutkimuskokonaisuudet, tupakoinnin ja päihteidenkäytön ehkäisyyn tähtäävä asiantuntijatoiminta sekä useat nuorten mielenterveyteen liittyvät projektit.

Vuoden 2007 alussa Kansanterveyslaitokseen on perustettu uusi osasto, joka keskittyy lasten ja nuorten terveyden edistämiseen. Osasto sijoittuu Ouluun, ja sen ytimen muodostavat siellä jo nyt olevat toiminnat – raskaudenaikaisten infektioiden seulonnat ja lasten hengitystieinfektiotutkimukset. Näihin liitetään kaksi merkittävää uutta toimintaa: Oulun yliopistosta siirtyvä Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus sekä Tampereelta tähän asti koordinoitu nuorten seksuaaliterveyttä koskeva tutkimuskokonaisuus.

Kansanterveyslaitoksen muissa osastoissa jo nyt tehtävä työ koordinoidaan uuden osaston työn kanssa. Yhtä lailla kriittistä on huolehtia yhteistyön edellytyksistä muiden lasten parissa työskentelevien avainryhmien kanssa. Tällaisia ovat erityisesti lastenlääkärit, terveydenhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset, Oulun yliopiston tutkijat ja Stakesin asiantuntijat. Ensimmäisenä haasteena on luoda järjestelmä paremman tiedon keräämiseksi lasten ja nuorten terveyden tilasta.

Uutta ja merkittävää toimintaa ei luoda käden käänteessä, erityisesti nyt kun julkisen sektorin voimavarojen käyttö on kriittisen tarkastelun kohteena ja ilmassa on merkittävien leikkausten uhka. Kansanterveyslaitoksen johto on kuitenkin sitoutunut siihen, että valmiuksia erityisesti neuvolatyön ja kouluterveydenhuollon tukemiseen ja sisältöohjaukseen pyritään mahdollisimman ripeästi vahvistamaan. Uskomme, että täten voimme luoda parhaat edellytykset lasten terveyden suojelemiseen ja edistämiseen.

Juhani Eskola
päätoimittaja