Publisher

National Public Health Institute
Original page

adult type diabetes, adverse drug reaction reporting systems, alcohol use, child, diabetes, guidance centres, health promotion, men, pensioners, school health services, vaccines, women, young people

Julkaistu 13.2.2006

Ajankohtaista

KTL:n uusi Oulun osasto tukee neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon työtä

Kansanterveyslaitos perustaa Lasten ja nuorten terveyden osaston Oulun toimipisteeseensä. Vuoden 2007 alusta toimintansa aloittavan osaston tehtävänä on tarjota valtakunnallista ohjausta lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi, erityisesti neuvoloille ja kouluterveydenhuollolle.

Viime aikoina on kannettu huolta neuvola- ja kouluterveydenhuollon supistuneista voimavaroista. Terveyden turvaamiseksi kehitettyä neuvolajärjestelmää tulisi suunnata myös terveyden edistämiseen.

- KTL:n uuden osaston työ tähtää juuri neuvola- ja kouluterveydenhuollon aseman vahvistamiseen tukemalla ja ohjaamalla siellä tehtävää tärkeää työtä, totesi pääjohtaja Pekka Puska osaston julkistamistilaisuudessa.

Tautien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä lapset ja nuoret ovat avainasemassa. Monien kansantautien juuret juontavat lapsuuteen ja lapsuudessa omaksuttuihin elintapoihin ja asenteisiin. Suomalaisten lasten ja nuorten terveydessä on viime vuosina tullut esiin monia huolestuttavia piirteitä. Ylipaino yleistyy, rasva ja makea maistuvat, liikunta vähenee ja nuorten tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat aivan liian yleisiä. Mielenterveyden ongelmat ovat yhä enemmän esillä ja tartuntatautien torjunnassa, rokotuksissa ja antibioottihoidossa on paljon tehtävää.

Vuoden alusta voimaan tullut kansanterveyslain muutos lisää Kansanterveyslaitoksen vastuuta terveyden edistämisen asiantuntijalaitoksena. Osaston julkistamistilaisuudessa puhunut ministeri Liisa Hyssälä totesi uuden osaston perustamisen osuneen oikeaan aikaan.

200 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään

Tuoreen tutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetes ja sen esiasteet ovat oletettuakin yleisempiä Suomessa. Puolet kaikista diabeetikoista eli jopa 200 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään. Erityisesti naisten vanhimmissa ikäryhmissä oireettomia diabeetikoita löytyy huomattavasti enemmän kuin jo aiemmin diagnosoituja.

Tutkimukseen kutsuttiin 4 500 satunnaisotannalla valittua 45–74-vuotiasta miestä ja naista. Otannan laajuuden ansiosta tulokset kuvaavat luotettavasti koko Suomen tilannetta. Aiemmin diagnosoituja diabeetikkoja oli 7,4 % miehistä ja 4,3 % naisista. Näiden lisäksi tutkimuksessa löytyi uusia, aiemmin tunnistamattomia tapauksia niin, että diabeteksen kokonaisesiintyvyys oli miehillä 16 % ja naisilla 11 %. Myös lievemmät glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt, suurentunut paastoglukoosiarvo ja heikentynyt glukoosinsieto, ovat tutkimuksen mukaan yleisiä väestössä. Tutkimus osoitti, että vajaalla puolella 45–74-vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on aikuistyypin diabetes tai sen esiaste.

Tutkimus vahvisti myös aiemmat tulokset lihavuuden yleisyydestä Suomessa. Tutkituista 24 % miehistä ja 29 % naisista oli lihavia (painoindeksi³30 kg/m²). Näiden lisäksi 50 % miehistä ja 38 % naisista oli ylipainoisia (painoindeksi ³25 mutta <30 kg/m²). Huomattava osa tutkituista täytti myös vyötärölihavuuden kriteerit, miehistä 69 % ja naisista 76 %.

Tutkimus toteutettiin osana valtakunnallista Dehko 2D -hanketta ja sen rahoittivat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit sekä Kansanterveyslaitos ja Suomen Diabetesliitto.

Peltonen M, Korpi-Hyövälti E, Oksa H, ym. Lihavuuden, diabeteksen ja muiden glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyys suomalaisessa aikuisväestössä. Dehkon 2D-hanke (D2D). Suom Lääkäril 2006;61:163-170.

Eläkeikäisten alkoholinkäyttö ennallaan – naisten turvattomuuden kokemukset yleistyivät

Eläkeikäisten suomalaisten alkoholinkäyttö ei Kansanterveyslaitoksen vuonna 2005 tekemän kyselytutkimuksen mukaan ollut lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2003. Näin alkoholiverotuksen alentaminen ja EU-tuonnin vapautuminen eivät ole merkittävästi vaikuttaneet eläkeikäisten suuren enemmistön alkoholinkäyttöön. Raittiiden miesten määrä tosin väheni vuodesta 2003 ja miesten väkevän alkoholin käyttö hieman yleistyi.

Veronalennuksen jälkeen julkisuutta saanutta eläkeikäisten alkoholin ongelmakäytön kasvua voidaan tämän tutkimuksen tietojen perusteella pitää sittenkin suhteellisen rajoittuneena, vaikka vakavasti otettavana ilmiönä.

Turvattomuuskokemuksista kysyttiin ensimmäisen kerran vuoden 2003 tutkimuksessa. Eläketulojen niukkuus, muistin heikkeneminen, toisten avusta riippuvaksi joutuminen ja laitoshoitoon joutuminen ovat turvattomuutta aiheuttavia pelonaiheita noin kolmanneksella eläkeikäisistä. Erityisesti naisten turvattomuuskokemukset lisääntyivät vuodesta 2003 vuoteen 2005. Pelko hoivapalvelujen saatavuudesta oli yksi syy turvattomuuteen. Avun saaminen ja hoitoon pääseminen koettiin myös vaikeaksi. Tulokseen vaikuttaa ilmeisesti, että elämänsä loppuvuodet usein yksin asuvat naiset reagoivat julkiseen keskusteluun julkisin varoihin rahoitettavan hoivan ja hoidon resurssiniukkuudesta.

Kansanterveyslaitos toteuttaa eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytymistutkimuksen kahden vuoden välein. Vuonna tutkimukseen osallistui 1863 65–84-vuotiasta miestä ja naista (78 % kutsutuista).

Sulander T, Helakorpi S, Nissinen A, Uutela A. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2005 ja niiden muutokset 1993–2005. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B1/2006. Sähköinen julkaisu sivulla: www.ktl.fi/portal/2920

Rokotusten haittavaikutuspalautteissa uuteen käytäntöön

Vuoden 2006 alusta rokoteturvallisuuslääkäri laatii kirjallisen palautteen Kansanterveyslaitokselle ilmoitetuista rokotusten epäillyistä haittavaikutuksista uuden käytännön mukaan. Palaute annetaan silloin, kun epäillään, että haittavaikutuksen on aiheuttanut yleisen rokotusohjelman rokote. Lisäksi rokotteen tulee olla sellainen, että henkilö saisi sitä tai sen osaa vielä uudestaan. Tähän asti kaikkiin ilmoituksiin on laadittu palaute.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että BCG ja MPR II -rokotteiden epäillyistä haitoista ei enää laadita palautetta. Palautetta ei myöskään anneta yleisen rokotusohjelmaan kuulumattomista rokotteista.

Uusi käytäntö koskee vuonna 2006 annettujen rokotusten epäiltyjä haittoja. Vuonna 2005 ja sitä ennen annettujen rokotusten epäillyistä haitoista sen sijaan lähetetään palaute. Palaute sisältää kirjallisuustietoja, rokoteturvallisuuslääkärin arvion tapauksesta sekä suosituksen jatkorokotuksista. Lopullinen päätös rokottamisesta tehdään paikallisesti siellä, missä potilaan hoitovastuu on.

Ilmoitukset epäillyistä haitoista edelleen tärkeitä

Kansanterveyslaitos seuraa rokotteiden ja rokottamisen turvallisuutta. On tärkeää, että rokottajat edelleenkin lähettävät Rokoteosastolle ilmoituksen, jos he epäilevät rokotteen aiheuttaneen haitan. Ilmoitukset tallennetaan Kansanterveyslaitoksen ylläpitämään rokotusten haittavaikutusrekisteriin. Niistä saatava tieto on tärkeä rokotusten hyötyjä ja haittoja punnittaessa.

Miten haittailmoitus tehdään?

Haittailmoitus tehdään lomakkeella, joka löytyy kansanterveyslaitoksen verkkosivuilta osoitteesta www.ktl.fi / rokottaminen / rokoteturvallisuus. Haitat, joista ainakin tulisi ilmoittaa, on mainittu Rokottajan käsikirjassa 2005 sekä haittavaikutusten ilmoituslomakkeessa.

Miksi uuteen käytäntöön?

Kun kirjallisten palautteiden määrä vähenee, pystytään voimavaroja suuntamaan verkkotiedottamiseen. Yksilöllinen palaute tavoittaa vain ilmoituksen tekijän. Verkossa haittavaikutuksia koskeva tieto sen sijaan on helposti ja nopeasti terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla.

Tietoa rokoteturvallisuudesta ja rokotusten haittavaikutuksista:

www.ktl.fi | Julkaisut | Rokottajan käsikirja
sekä
www.ktl.fi | Terveyden ammattilaisille | Rokottaminen | Rokoteturvallisuus