Publisher

National Public Health Institute

Mini-interventiolla tarkoitetaan lääkärin tai hoitajan tavallisen vastaanottokäynnin yhteydessä antamaa lyhyttä terveysneuvontaa. Mini-interventio on osoittautunut vaikuttavaksi hoitomuodoksi, ja se on yksi keskeisimpiä keinoja vähentää alkoholihaittoja.

Laajasti toteutetulla mini-interventiolla olisi huomattava kansanterveydellinen merkitys. Suomessa arvioidaan olevan ainakin 500 000 alkoholin suurkuluttajaa. Tutkimustiedon perusteella kymmenettuhannet suurkuluttajat kohtuullistaisivat juomisensa, jos mini-interventiota toteutettaisiin terveydenhuollossa laajasti.

Mini-interventio on kehitetty käytettäväksi erityisesti terveydenhuollossa. Lääkärit ja hoitajat tapaavat jatkuvasti potilaita, joiden oireet voivat liittyä alkoholiin. Ammattilaisilla on hyvä mahdollisuus tunnistaa suurkuluttajia ja neuvoa heitä. Heillä on myös tietoa ja taitoa lisätä suurkuluttajien ymmärrystä alkoholin terveyshaitoista.

Mini-intervention kohderyhmä

Tutkimus on osoittanut, että mini-intervention kohderyhmän mieltäminen on usein terveydenhuollon ammattilaisillekin suuri haaste (1). Alkoholin suurkulutus muodostaa jatkumon, josta voidaan erottaa kolme ryhmää: varhainen suurkulutus, haitallinen käyttö ja riippuvuus (taulukko 1). Tämä jako perustuu siihen, että suurkulutuksen eri muotojen kliininen kuva, ennuste ja hoito poikkeavat toisistaan.

Mini-intervention kohderyhmä ovat erityisesti varhaisvaiheen suurkuluttajat. Se sopii ensisijaiseksi hoidoksi myös alkoholia haitallisesti käyttäville, mutta hoitovaste tulee arvioida huolellisesti ja tarvittaessa tarjota muuta hoitoa. Sen sijaan alkoholiriippuvuudessa käyttöä ohjaa pakonomaisuus eikä mini-interventio yleensä ole riittävä hoitomuoto. Lisäksi riippuvuudessa alkoholin käytön jatkaminen muodostaa siinä määrin välittömän uhan, että on perusteltua heti aluksi käyttää laajempaa psykososiaalista interventiota ja/tai lääkehoitoa. Kuitenkin niille alkoholiriippuvaisille, jotka eivät ole halukkaita pidempiin hoitoihin, voidaan tarjota neuvontaa mini-intervention muodossa.

Varhaisen suurkulutuksen tunnistaminen

Varhainen suurkulutus on nykykeinoin hyvin tunnistettavissa. AUDIT-kysely on tehokas ja suositeltava menetelmä (2), joka tunnistaa kahdeksan suurkuluttajaa kymmenestä. AUDIT:n sijaan jotkut kysyvät potilaalta mieluummin suoraan hänen käyttämistään alkoholimääristä ja mahdollisista alkoholihaitoista. Taitava ja empaattinen haastattelija tunnistaa tällä tavoin erittäin hyvin varhaisvaiheen suurkuluttajan. On hyvä myös muistaa, että AUDIT-kyselyä voi käyttää keskustelun avaajana.

Lähes kaikki potilaat Suomessakin hyväksyvät sen, että alkoholiasioita käsitellään vastaanotolla. Tämä pätee myös suurkuluttajiin. On kuitenkin totta, että taitamaton alkoholiin liittyvä keskustelu voi ärsyttää potilasta. Tällöin on parasta vaihtaa puheenaihetta ja palata asiaan myöhemmin, ehkä jopa saman vastaanoton aikana. Puheenaiheen vaihtaminen osoittaa empaattisuutta ja vähentää muutosvastarintaa.

Mini-intervention sisältö

Mini-interventio on nimensä mukaisesti lyhyt. Tutkimusten mukaan jopa viisi minuuttia kestävä neuvonta vähentää suurkulutusta. Yleensä mini-interventioon käytetään kuitenkin 10–15 minuuttia. Suositeltavaa on myös järjestää seurantakäynti, jossa tarkastellaan tavoitteiden onnistumista. Taulukossa 2 kuvataan mini-intervention sisältöä tarkemmin. Mini-intervention vaikuttavuus Mini-intervention vaikuttavuus on todennettu useissa meta-analyyseissä (3): kymmenestä suurkuluttajasta yksi palaa kohtuukäyttöön tai lopettaa kokonaan. Hoitovaikutus säilyy melko pitkään, ainakin 1–2 vuotta. Riskitekijöiden hoitamisen vaikutuksen tutkiminen on haasteellista, koska se vaatii suuria tutkimusaineistoja ja riittävän pitkää seuranta-aikaa. Tämän hetkiset tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että mini-interventio vähentää myös kuolleisuutta. Mini-intervention kustannusvaikuttavuutta on tutkittu Yhdysvalloissa. Tutkimusten mukaan 1000 dollarin sijoitus mini-interventioon tuottaa 5000 dollarin säästön. On täysi syy olettaa, että kustannusvaikuttavuus on positiivinen myös Suomessa.

Mauri Aalto, erikoistutkija
Kansanterveyslaitos
Kaija Seppä, professori
Tampereen yliopisto ja Tampereen yliopistollinen sairaala
Kirjallisuutta
1. Aalto M, Pekuri P, Seppä K. Obstacles to carrying out brief intervention for heavy drinkers in primary health care: a focus group study. Drug Alcohol Rev 2003;22:169–73.
2. Aalto M, Tuunanen M, Sillanaukee P, Seppä K. Effectiveness of structured questionnaires for screening heavy drinking in middle-aged women. Alcohol Clin Exp Res. 2006;30:1884–8.
3. Hoitosuositustyöryhmä. Käypä hoito-suositus. Alkoholiongelmaisen hoito. Duodecim 2005;121:788–803.

AUDIT-lomake ja Vähennä vähäsen -opas löytyvät osoitteesta www.alkoholiohjelma.fi