Publisher

National Public Health Institute
Original page

alcohol use, alcohol-related disorders, alcoholism, health effects, prophylaxis

Julkaistu 9.3.2007

Erilaisia alkoholi-näkemyksiä esiin tuoneet lääkärit Juhani Seppänen ja Hannu Alho istahtivat pyynnöstä saman pöydän ääreen keskustelemaan alkoholista. Viinasta. Viisasten juomasta. Terveysuhkien ykkösaiheesta Suomessa.

- Kun Suomessa puhutaan alkoholista, suurimmasta terveysuhasta, on itsepetos läsnä, sanoo työterveyslääkäri Juhani Seppänen, joka oli vuoden raittiina ja kirjoitti kirjan Selvästi juovuksissa.

- Kiitos kirjasta. Vaikka me tutkijat paasaisimme kuinka, emme saa herätetyksi kirjasi kaltaista keskustelua, sanoo päihderiippuvuuksia tutkiva ylilääkäri Hannu Alho Juhani Seppäselle.

- Alkoholismi on sairaus, Alho sanoo.

- Mikä on semmoinen sairaus, josta paranee, jos itse päättää? Seppänen kysyy.

Juhani Seppänen puhuu yksilön, juojan, kannalta. Jos juopottelun lopettaa, miksi sanotaan, että juoppo on juoppo raittiinakin. - Tällainen asenne ei rohkaise lopettamaan tai kokeilemaan raittiutta.

Hannu Alho puhuu kansanterveyden tutkijan kannalta. - Tutkimus kertoo, että pitkittynyt alkoholinkäyttö muuttaa selvästi eri aivonosien toimintoja ja aiheuttaa enemmän tai vähemmän pysyviä muutoksia aivoissa. Jos muutokset ovat pysyviä, kyse on kroonisesta sairaudesta.

Vertaus diabetekseen ja ylipainoon havainnollistaa

Potilaiden kanssa puhuessaan Hannu Alho vertaa alkoholin tuomia muutoksia diabetekseen, sokeritautiin. Molemmat ovat kroonisia tauteja, joihin ei ole parannuskeinoa. Molemmat pysyvät hallinnassa, jos ihmisellä on motivaatiota ja hän noudattaa hoito-ohjeita.

Perimä lisää alttiutta sekä alkoholismiin että diabeteksen puhkeamiseen. Mutta jokainen päättää itse, mitä syö ja juo. - Kenestäkään ei tule alkoholiriippuvaista, ellei hän ala käyttää alkoholia väärin, Alho sanoo.

Juhani Seppänen vertaa liiallista alkoholinkäyttöä ylipainoon. Syömiseensä ja juomiseensa voi vaikuttaa, mutta diabeetikko tarvitsee välttämättä asiantuntijan apua.

Vuosikymmeniä jatkunutta alkoholinkäyttöä voi verrata myös pyöräilyyn: opitun taitaa vuosikymmenten päästäkin. - Voin sanoa potilaalle, että aivoissasi on muistijälki. Vaikka olet ollut 20 vuotta raittiina 30 vuoden juomisen jälkeen ja kokeilet alkoholia, voit yhden paukun jälkeen retkahtaa uudestaan. En halua leimata ihmistä kroonisesti sairaaksi, mutta tämä on hyvä pitää mielessä, Alho sanoo.

Julkinen valta suosii ryyppäämistä

Juhani Seppäsen mielestä kulttuurimme suosii juomista. Kun puhutaan huumeista, syyllinen on aine ja sen ominaisuudet: heroiini, kokaiini, hasis tai nyt suosituimpana katukaupassa huumeriippuvaisten hoitoon tarkoitettu buprenorfiini.

Huumeita etsitään, jakelijoita rangaistaan, käyttäjiä pidetään uhreina. Entäpä toinen päihde, alkoholi?

Puhumme tuhansia vuosia vanhasta kulttuurista, jossa alkoholi on ollut aito ja hyväksytty huume. Lohtu, helpotus, uhma tai rentoutus. Valtakulttuuri on suonut lainsuojan alkoholille eli etanoli-huumeelle ja koko ketjulle valmistuksesta jakeluun ja kuluttajaan asti.

- Kohdistamme huomion aineen pauloihin joutuneeseen käyttäjään, emme itse aineeseen, jotta me muut saisimme jatkaa juomista ja toiset jatkaa sen myymistä. Jakelua tuetaan, valmistajat tutkivat. Alkoholiteollisuus, muun muassa panimojätti Guinness, rahoittaa alkoholisairauksien lääketieteellistä tutkimusta, Juhani Seppänen huomauttaa.

Hannu Alho nyökyttelee. - Suomessa pääasiassa julkinen valta rahoittaa tutkimuksen, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa suurimpia rahoittajia on viininvalmistaja Gallo.

Lääkärin ei pidä suositella paria paukkua terveyssyistä

Moni lääkäri suosittelee Käypä hoito -suosituksen mainitsemaa paria paukkua päivässä. Muutama annos mitä tahansa alkoholia voi tietyllä väestöosuudella ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja. – Mutta haitat ovat selvästi suuremmat kuin hyödyt. Pari annosta päivässä johtaa helposti alkoholiriippuvuuteen, ja annosten määrä kasvaa. En voi suositella alkoholia terveyssyistä kenellekään, joka ei sitä jo juo, Hannu Alho painottaa.

Aiemmin tuotiin esiin oluen B-vitamiini, naisten juomisen lisääntyessä viinin flavonoidit.

- Olutta pitäisi juoda koreittain ja viiniä litrakaupalla, jotta niiden B-vitamiinilla tai flavonoideilla olisi mitään merkitystä. Ja silloin alkoholin aiheuttamat haitat nousevat suuriksi, Juhani Seppänen toteaa.

Monella lääkärillä on ratkaisematon suhde alkoholiin

Juhani Seppänen liittää alkoholinkäytön kasvun yhteiskunnan nopeaan muutokseen: maaseutumaisesta maasta teknologiamaaksi, kaupungistuminen, perherakenteen löyhtyminen, lasten varhaisen itsenäisyyden odotukset... - Alkoholi on yhteiskunnassamme toiminnallinen tekijä: kitti siellä missä kitti puuttuu. Alkoholin täytyy olla yhteiskunnallisesti hyvin myönteistä, kun sitä näin paljon juodaan ja juomista suositaan.

Seppäsen mielestä suomalaisen lääkärikunnan hoidossa olevien alkoholiongelmaisten potilaiden suurin ongelma on lääkäreiden oma ratkaisematon suhde alkoholiin. - Niinpä usein näennäisesti hoidetaan alavireisyyttä, masennusta, ahdistuneisuutta tai unettomuutta, vaikka takaa löytyisi kohtuullisena pidetty mutta runsas alkoholinkäyttö.

Hän provosoi, että kun alkoholin liikakäyttäjän masennusta lääkitään mielialalääkkeillä tai rauhoittavilla, se on ryyppäyskuntoutusta. - On vain yksi tapa selvittää, mikä on alkoholin osuus. Lopettaa juominen. Terveydenhuollon ammattilaisten ei tule antaa kohtuukäytön rajausten nimissä annosteluvinkkejä.

Viinakorttiin ei ole paluuta

Vuoteen 1970 Suomessa saattoi ostaa alkoholijuomia viinakaupasta vain viinakorttia vastaan. Jos ostoja tuli liikaa, kortti otettiin kuivumaan. Holhouskulttuuriin kuuluivat myös muut rajoitukset: Jokainen hakee juomansa itse, yksi paukku kerrallaan, olutta vain ruuan kanssa, ei alkoholitarjoilua ennen puoltapäivää.

Hannu Alho tietää tutkimuksen perusteella, että hintasäännöstely, kiellot ja rajoitukset ovat purreet liialliseen alkoholinkäyttöön, mutta niiden aika on pääosin nykymaailmassa ohi.

Alhon työnantaja Kansanterveyslaitos lähetti sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle kannanoton, jonka mukaan alkoholiveroa pitää nostaa. Kulutuksen kasvun tasaannuttuakin alkoholin kulutus jäi 10 prosenttia suuremmaksi kuin se oli ennen veroalea. Puolueet ovat samaa mieltä veron nostosta, mutta veroa ei nostettu, vaan eduskunta päätti juuri liimauttaa varoitustarrat pulloihin ja estää olutmäyräkoirien tarjoushinnoittelun.

Tupakkavalistus puri nopeasti, mikä puree juomiseen?

Tupakointi on hyvä vertailukohta alkoholinkäytölle. Tupakkavalistus puri, varoitustarroineen kaikkineen, ja tupakointi laski rajusti jo alle 20 vuodessa. Juhani Seppänen sanoo, että tupakoinnista on tullut ”luuserihommaa”. Tupakoitsija on häädetty ovenpieleen ja ulos, eristetty muista, hän on poikkeava ja syrjitty.

- Toki kukaan ei kaipaa kovasti juovuksissa olevan seuraa, mutta tavanomaisen keski-ikäisen alkoholinkäyttäjän näkökulmasta alkoholin ja varsinkin viinin nauttimisessa on hienouden, uudenaikaisuuden ja elitistisyyden elementtejä.

Kansainvälistyminen voi vähän auttaa. Yksinäinen suomalainen alkoholinkäyttäjä voi joutua ulkomailla peilin eteen juomisensa kanssa, vaikka hänen juomisensa olisi kotimaassa ihan tavanomaista. Kun rajat avautuvat lisää, muissa maissa kummeksutaan suomalaista alkoholinkäyttöä.

Suomalaisissa nuorissa on yhä enemmän täysin raittiita. Alho toivoo, että se liittyisi valveutumiseen. - Ei juhlissakaan ole mukavaa olla räkäkännissä. Hyvä kun yleistyisi ajatus, että juovuksissa olo on typerää.

Seppäsellä on tarjolla surullisempi tulkinta. - Meillä on kasvanut paljon perheitä, joissa molemmat vanhemmat ovat niin vakavasti alkoholisoituneita, että nuoret siksi pidättäytyvät juomisesta. Puoliso ja lapset tietävät juomisesta, muut eivät tiedä. Tasa-arvon nimissäkö naisetkin ovat alkaneet juoda miesten tapaan? Tasa-arvo ei valitettavasti toteudu, koska naiset kestävät alkoholia heikommin kuin miehet, haitat tulevat pienemmistä määristä.

Valistus on oikea tapa

Nyt on luotettava etupäässä alkoholivalistukseen, joka tavoittaa oikeat kohderyhmät.

Kummankin keskustelijan mielestä tärkein ryhmä ovat nuoret. Pelotteluvalistus on muuttunut asialliseksi, mutta valistusta voi vielä kehittää.

- Valistuksella pitäisi olla päämäärä: juomisen vähentäminen, ei vain tiedon jakaminen, Seppänen puntaroi.

Alhon mielestä tutkimus on peruskivi: - Eikä tutkimus tarkoita vain uusia hoitoja, vaan myös väestön terveydentilan seuraamista. Päätösten pohjana pitää olla tietoa siitä, missä mennään.

Viiniä ruuan kanssa

Kun alkoholista puhutaan, vastaavat keskustelijat kysymykseen myös omasta juomisestaan.

- Olen täysin riittävästi vihkiytynyt aineen kaikkiin ulottuvuuksiin, vastaa Juhani Seppänen.

- Viikonloppuisin muutama lasi hyvää punaviiniä, joskus viiniä ruuan kanssa. Arkiseen pariin lasilliseen illassa en ole mieltynyt koskaan, Hannu Alho sanoo.

Humoristinen suhtautuminen kasvavaan juomiseen taitaa olla ohi.

Tarja Liuha

Keskustelijoiden esittely: Kaksi lääkäriä, kaksi näkökulmaa Ylilääkäri Hannu Alho johtaa Kansanterveyslaitoksella päihderiippuvuuksien tutkimusyksikköä. Alhon omaa tutkimusaluetta ovat päihderiippuvuuden lääkehoitomuodot. Työmotivaatiota eivät suinkaan vähennä kasvavat alkoholin kulutusluvut. Alho on myös Päihdelääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja.
Työterveyslääkäri Juhani Seppänen tunnustaa kirjassaan Selvästi juovuksissa (Otava 2006) juoneensa 24 vuotta, enimmillään kolme koria olutta viikossa ja viiniharrastus päälle. Kun vaimo ehdotti, että mies olisi vuoden raittiina ja kirjoittaisi siitä kirjan, syntyi henkilökohtaista jatkoa kirjoille Ensimmäinen sana on isä ja Hullu työtä tekee.