Publisher

National Public Health Institute

Lounais-Ruotsissa vuosina 2005–2006 todettu odottamaton 25 % lasku Chlamydia trachomatis -tapauksissa herätti epäilyn, ettei tulos ollut seurausta tartuntojen ehkäisemiseen suunnatuista toimenpiteistä eikä insidenssin lasku siten ollut todellinen (1). Epäily osoittautui oikeaksi, kun eri testimenetelmiä verrattiin toisiinsa.

C. trachomatis -diagnostiikassa käytetään nykyään lähes yksinomaan nukleiinihappojen monistukseen ja osoitukseen (NAAT) perustuvia testejä. Viljelyä herkemmiksi osoittautuneilla diagnostisilla testipakkauksilla on muitakin etuja: niillä voidaan tutkia kajoamattomasti kerättyjä näytteitä (ensivirtsanäytteet) eikä C. trachomatis -bakteerien inaktivaatio kuljetuksen aikana haittaa testin onnistumista. Viljelymenetelmää käytettäessä kuljetusaika ja -lämpötila ovat testin luotettavuuden kannalta erittäin kriittisiä tekijöitä.

C. trachomatiksilla on monikopioinen plasmidi, jonka merkitystä bakteerin biologiaan tai taudinaiheuttamiskykyyn ei tunneta (2). Nukleiinihapon osoitusmenetelmille tämä monikopioinen sekvenssi tarjoaa luontevan monistuskohteen. Verraten laajassa käytössä olevissa Abbottin, Beckton Dickinsonin ja Rochen valmistamissa testeissä monistetaan juuri plasmidin sekvenssejä, kun taas Artusin testi (RealArt CT kit) perustuu pääpintaproteiinin (major outer membrane protein, MOMP) geenin monistamiseen ja Gen-Proben testin kohteena on ribosomaalinen RNA (Aptima Combo 2). Kirjallisuudessa on vain muutamia raportteja C. trachomatis -kannoista, joilla ei ole plasmidia, eikä sitä ole toistaiseksi pidetty esteenä plasmidin havaitsemiseen pohjautuvien testien käytölle.

Ruotsissa osa klamydiatapauksista on jäänyt tunnistamatta

Syys-lokakuussa 2006 Ruotsissa tutkittiin 1 700 peräkkäistä C. trachomatis -näytettä sekä Abbottin m2000 plasmidi-PCR:llä että Artusin MOMP-PCR:llä alentuneen insidenssin selvittämiseksi. Kaikista diagnosoiduista tapauksista 13 % (24/186) oli positiivisia vain MOMP-geeniä monistavalla testillä. Kliinisesti nämä vain MOMP-PCR.llä esiin saadut tapaukset eivät poikenneet kummallakin testillä löydetyistä tapauksista. Kun näiden näytteiden sisältämien bakteerien plasmidi sekvensointiin, havaittiin niissä 377 emäsparin deleetio. Mielenkiintoista on, että sekä Abbottin että Rochen testin kohdesekvenssit ovat juuri tuolla deletoituneella alueella plasmidissa, ja näitä testejä käyttävissä laboratorioissa kannat ovat jääneet löytymättä.

Myös muualta Ruotsissa löytyi vastaavia C. trachomatis -variantteja (2). Tarkemmin tilannetta tutkittaessa havaittiin, että nimenomaan Abbottin ja Rochen testejä käyttävissä laboratorioissa tapausten määrä laski vuoden 2006 alkupuoliskolla vuoden 2005 vastaavaan aikaan verrattuna n. 10 %, kun taas Beckton-Dickinsonin testiä käyttävissä laboratorioissa tapausten määrä suureni noin prosentin (3). Kun Ruotsissa on jo pitkään käytetty viljelyn asemasta juuri näitä plasmidin nukleiinihapon monistukseen perustuvia testejä, jää arvailujen varaan, kuinka kauan tällaisen variantti on Ruotsissa aiheuttanut infektioita. Ilman mikrobiologista diagnoosia tartunnan torjuntatoimenpiteet (mm. tartunnan saaneiden jäljitys) saattavat jäädä vaillinaisiksi.

Muualta Euroopasta variantti-C. trachomatista ei toistaiseksi ole kuvattu (4), mutta ESSTI ja ECDC ovat aloittaneet tilanteen selvittämisen Euroopassa (5). Suomessa käytetään C. trachomatis -diagnostiikkaan pääasiassa ProbeTec-testiä (Becton-Dickinson), ja mm. HUSLAB:ssa Gen-Proben testiä, joiden antamien tulosten luotettavuuteen plasmidisekvessin deleetiolla ei ole vaikusta. Vain noin viidenneksessä laaduntarkkailukierroksille osallistuvista laboratorioista on käytössä testi, jossa tämä ruotsalainen variantti jäisi löytymättä. Tapausten määrän selkeää laskua, niin toivottava kuin se alentuneeseen todelliseen insidenssiin perustuvana olisikin, ei ole meillä havaittu.

Mirja Puolakkainen, laboratorionjohtaja
Infektiopatogeneesilaboratorio
KTL, Virustautien ja Immunologian osasto

Kirjallisuutta
1. Ripa T, Nilsson P. A variant of Chlamydia trachomatis with deletion in cryptic plasmid: implications for use of PCR diagnostic tests. Eurosurveillance 2006;11(11).
2. Farencena A, Comaducci M, Donati M, Ratti G, Cevenini R. Characterization of a new isolate of Chlamydia trachomatis which lacks the common plasmid and has properties of biovar trachoma. Infect Immun 1997;65:2965-9.
3. Söderblom T, Blaxhult A, Fredlund H, Herrmann B. Impact of genetic variant of Chlamydia trachomatis on national detection rates in Sweden. Eurosurveillance 2006;11(12).
4. Lynagh Y, Walsh A, Crowley B. Investigation to determine if newly-discovered variant of Chlamydia trachomatis is present in Ireland. Eurosurveillance 2007;12(2).
5. Van de Laar M, Ison C. Europe-wide investigation to assess the presence of a new variant of Chlamydia trachomatis in Europe. Eurosurveillance 2007;12(2).