Publisher

National Public Health Institute
Original page

chlamydia, chlamydia trachomatis, screening, sexual health, sexual intercourse, young adults, young people

Julkaistu 8.9.2006

Seksin yhteydessä tarttuva klamydia aiheuttaa useimmiten oireettoman infektion. Siksi taudin hoito ja torjuntatoimet edellyttävät järjestelmällistä seulontaa. Seulonnasta on saatu hyviä kokemuksia opiskelijoilla tehdyssä tutkimuksessa. Helposti toteutettava klamydiaseulonta on osa ensi vuonna alkavaa nuorten HPV-rokotetutkimusta.

Klamydiaseulonnan terveyshyödyistä ja kustannusvaikuttavuudesta on käyty keskustelua 1990-luvun alusta lähtien. Suomalainen tutkimus klamydiaseulonnan kustannusvaikuttavuudesta raportoitiin jo lähes 10 vuotta sitten (1). Tulos oli selvä eli klamydiaseulonta säästi kustannuksia, jos klamydian esiintyvyys lähenteli 4 %. Klamydiaseulontaa ei kuitenkaan ole toteutettu järjestelmällisesti yhdessäkään sairaanhoitopiirissä siitä huolimatta, että monet toimikunnat, asiantuntijat ja työryhmät ovat asiaa pohtineet ilman, että se olisi johtanut suosituksiin. Klamydiaepidemia siis jatkuu ja on edelleen suuri haaste terveydenhuollolle infektion aiheuttamien jälkitautien takia (2,3).

Klamydian esiintyvyys on suurin nuorissa ikäryhmissä, mikä heijastelee sitä että jo joka viides 14-vuotias koululainen ja kaksi kolmesta 16-vuotiaasta koululaisesta on aloittanut seksielämän. Esimerkiksi papilloomavirusrokotetutkimukseen rekrytoiduista 16–17-vuotiaista koululaisista vajaa 4 % osoittautui klamydian kantajiksi.

Chlamydia .trachomatis -bakteeri epiteelisolun sisällä. Hitaasti solun sisällä kasvava klamydia on hyvä piiloutumaan. Vihreät pienet ympyrät punaisissa epiteelisolussa ovat klamydiapartikkeleita ja isommat vihreät ovat klamydiainkluusioita (kasvaessaan klamydia muodostaa "kasvurakkulan" eli inkuusion, jossa on kymmeniä tai satoja klamydiapartikkeleita). Solun tuma näkyy sinisenä.

Seulonnalla kaikki edellytykset onnistua

Klamydiaseulonta täyttää hyvin kaikki seulontatutkimuksen perinteiset kriteerit: infektio on yleinen, oireeton ja se voidaan diagnostisoida ja hoitaa. Kokemukset systemaattisesta klamydiaseulonnasta ovat positiivisia, sillä seulonta vähentää sisäsynnytintulehduksia. Helsingin YTHS:n klamydiaseulontaprojektissa 2000–2003 klamydian esiintyvyys opiskelijoilla väheni 4 %:stä 1 %:een (3). Seulonnan varjopuolena on tuotu esiin hypoteesi siitä, että immuunivaste ei ehdi herätä, jolloin alttius uusintainfektiolle säilyy.

Uudet klamydiatestit ovat herkkiä ja tarkkoja. Testi voidaan tehdä helposti ensivirtsanäytteestä tai itse (esim. emättimestä) otetusta näytteestä, jolloin sen tekemiseen ei välttämättä tarvita lääkärin tutkimusta (4,5). Lääkäriin hakeutuminenkin saattaa olla kynnys monelle nuorelle. Sekin voidaan sivuuttaa, jos testikitit ovat helposti saatavilla terveyskeskuksissa, kouluissa tai vaikkapa postitoimipaikoissa niin että itse otettu näyte voidaan lähettää laboratorioon ja testitulokset löytyvät nettiosoitteesta.

Helpon näytteenoton takia nuoren väestön klamydiaseulonnan toteuttaminen ei ole ylivoimainen tehtävä koulujen tai työpaikkojen terveystarkastusten tai raskaudenehkäisyn yhteydessä. Klamydian toteaminen paljastaa riskiryhmän ja riskikäyttäytymisen, jolloin seulonnan toistaminen riskiryhmillä puolivuosittain saattaa olla perusteltua. Seulonta ilman asiallista ohjausta, valistusta ja neuvontaa on tietenkin ontuvaa.

Matalan kynnyksen hoito

Atsitromysiinin 1 gramman kerta-annoshoito tehoaa klamydiaan niin hyvin, että hoidon jälkeistä klamydiatestiä ei yleensä tarvita. Klamydian ei ole todettu ainakaan toistaiseksi kehittäneen resistenssiä atsitromysiiniä vastaan. Seurantakäynti on kuitenkin tärkeä, koska silloin voidaan pyrkiä vaikuttamaan riskikäyttäytymiseen ja sen myötä jälkitautien vaaran moninkertaistavien uusintainfektion välttämiseen. Hoidon jälkeinen klamydiatesti voidaan säästää tilanteisiin, joissa epäillään uutta altistusta.

Partnerien hoitomyöntyvyys on usein huono (6). Tämän ongelman ratkaisu on ns. amerikkalainen malli, jossa potilasta pyydetään huolehtimaan siitä, että myös partneri ottaa mikrobilääkkeen kerta-annoksen (7). Tämän käytännön on todettu vähentävän uusintainfektioiden määrää.

Kansanterveyslaitoksen Ouluun perustettavan nuorten seksuaaliterveyden edistämiskeskuksen ensimmäinen tärkeä projekti on paikkakuntasatunnaistettu seksuaaliterveyden edistämisprojekti, johon klamydiaseulonta istuu tärkeänä osana. Seulonnan kohderyhmä ovat 18–19-vuotiaat nuoret ja seulonnassa hyödynnetään sekä kotitestausta että nettipalautetta.

Jorma Paavonen
professori
HYKS, Naistenklinikka

Kirjallisuusluettelo

1. Paavonen J, Puolakkainen M, Paukku M, Sintonen H. Cost-benefit analysis of first-void urine Chlamydia trachomatis screening program. Obstet Gynecol 1998;92:292–8.

2. Paavonen J. Malm C, Zilliacus R. Klamydiatapausten määrä lisääntyy edelleen. Suom Lääkäril 2005;60:697.

3. Paavonen J, Malm C, Zilliacus R, ym. Klamydian esiintyvyys Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön asiakkailla. Suom Lääkäril 2005;60:261–3.

4. Østergaard L, Andersen B, Møller JK, Olesen F. Home sampling versus conventional swab sampling for screening of Chlamydia trachomatis in women: a cluster-randomized 1-year follow-up study. Clin Infect Dis 2000;31:951–7.

5. Andersen B, Gundgaard J, Kretzshcmar M, Olsen J, Welte R, Østergaard L. Prediction of costs, effectiveness, and disease control of a population-based program using home sampling for diagnosis of urogenital Chlamydia trachomatis infections. Sex Transm Dis 2006;33:407–15.

6. Low N, McCarthy A, Roberts TE, Huengsberg M, Sanford E, Sterne JAC, ym. Partner notification of chlamydia infection in primary care: randomised controlled trial and analysis of resource use. BMJ 2006;332:14–8.

7. Golden MR, Whittington WLH, Handsfield HH, Hughes JP, Stamm WE, Hogben M, Clark A, Malinski C, Helmers JRL, Thomas KK, Holmes KK. Effect of expedited treatment of sex partners on recurrent or persistent gonorrhea or chlamydial infection. N Engl J Med 2005;352:676–85.