Publisher

Savonia-amk / Terveysala Kuopio

Kuukautisten ollessa noin kaksi viikkoa myöhässä uudelleen synnyttäjä tunnistaa yleensä raskauden oireet. Raskaus voidaan kuitenkin varmistaa raskauskokeella aamuvirtsasta jo, kun kuukautiset ovat vain kaksi päivää myöhässä. Kun raskaustestin tulos näyttää positiivista, on hyvä ottaa ensitilassa yhteys neuvolaan.

Normaali kuukautiskierto ja raskaaksi tulon todennäköisyys

Kuukautisvuoto eli menstruaatio tarkoittaa säännöllistä verenvuotoa ja endometriumin eli limakalvon poistumista kohdusta. Vuoto kestää 2 - 8 vuorokautta. Sen aikana poistuu normaalisti 20 - 80 ml verta.

Kuukautiskierto on ajanjakso kahden kuukautisvuodon alkamispäivien välillä. Tämä väli on normaalisti 23 - 35 vuorokautta. Samallakin henkilöllä normaalin kierron pituus voi vaihdella vain 2 - 3 päivää. Kierron pituuden suuri vaihtelu viittaa munasarjojen toiminnan häiriöön. Tavallisin kierron pituus on 28 vuorokautta.

Normaalin kuukautiskierron aikana kypsyy useita munarakkuloita, jotka erittävät kierron alkuvaiheessa estrogeeneja kuten estradiolia. Yksi munarakkula jatkaa kypsymistään muita pidemmälle, ja vain siitä irtoaa munasolu. Juuri ennen ovulaatiota eli munasolun irtoamista lisääntyy estrogeenieritys huomattavasti. Jos kierron pituus on 28 vuorokautta, estrogeenierityksen huippu osuu kierron 12. päivän kohdalle.

Estrogeenierityksen yksi vaikutus on kohdunkaulan liman määrän ja juoksevuuden lisääminen. Liman vesipitoisuus lisääntyy, ja samalla siittiöiden kulku kohdunkaulan läpi paranee. Kun munasolu on irronnut, arpeen syntyy keltarauhanen, joka erittää estrogeenin lisäksi progesteronia eli keltarauhashormonia. Keltarauhashormonin vaikutuksesta kohdun limakalvo paksuuntuu ja kohdunkaulan lima sitkistyy parissa päivässä, eivätkä siittiöt enää pääse emättimestä kohtuun ja munatorviin. Munasolu ei irtoa eri kuukausina aivan samana kierronpäivinä, vaikka yleisohje onkin, että munasolu irtoaa 14 vuorokautta ennen kuukautisten alkamispäivää. Samalla elimistön peruslämpö nousee 0,3 - 0,7 astetta C. Munasolun irtoaminen voidaan määrittää myös apteekista saatavan hormonitestin avulla.

Munasolu on hedelmöittymiskelpoinen korkeintaan vuorokauden irtoamisensa jälkeen. Siittiöt puolestaan elävät ainakin 2 - 3 päivää hedelmöityskykyisinä synnytyselimissä. Siten raskaaksi tulon todennäköisyys on suurin, jos yhdyntöjä on 2 - 3 päivän välein heti kuukautisvuodon loppumisesta munasolun irtoamiseen saakka.

Raskaaksi tulon todennäköisyys hidastuu jo 30 ikävuoden jälkeen selvästi. Yli 35 - vuotiaista naisista noin joka kolmas joutuu odottamaan raskauden alkamista yli vuoden, vaikka yhdyntöjä olisi 2 - 3 päivän välein. Lapsettomuuden syiden tutkimukset ja hoito aloitetaan yleensä, jos raskaus ei ole alkanut suunnitellusti vuoden kuluessa.

Raskauden oireet

Uudelleen synnyttäjä tunnistaa raskauden oireet, kun kuukautiset ovat noin kaksi viikkoa myöhässä.

Yleisiä merkkejä raskauden alkamisesta ovat:
- kuukautiset jäävät pois
- rinnat ovat pingottuneet ja arat
- lämpö pysyy yli 37 asteen
- pahoinvointia on aamulla, hajut muuttuvat
epämiellyttäviksi
- painontunnetta ja nipistelyä on alavatsalla
- virtsaamisen tarve on tihentynyt

Nämä merkit eivät kuitenkaan ole täysin varmoja merkkejä raskauden alkamisesta. Raskaus voidaan varmistaa raskauskokeella aamuvirtsasta, kun kuukautiset ovat kaksi päivää myöhässä. Raskauskoe on syytä tehdä aina, kun raskautta epäillään. Koe on syytä uusia viikon kuluttua, jos koe on kielteinen. Raskauskokeet perustuvat istukkahormonin osoittamiseen raskaana olevan verestä tai virtsasta.

Lääkäri voi sisätutkimuksen avulla varmistaa raskauden, kun kuukautiset ovat 3 – 4 viikkoa myöhässä. Raskaus voidaan varmistaa myös ultraäänitutkimuksella, kun kuukautiset ovat noin kaksi viikkoa myöhässä.

Ensimmäinen yhteydenotto neuvolaan

Heti, kun raskaustesti on positiivinen, otetaan yhteys äitiysneuvolaan ja varataan aika ensimmäiselle käynnille.
Ensimmäiseen tarkastukseen varataan yleensä aikaa noin tunti, sillä käynnin aikana kartoitetaan raskauden alkamiseen ja seurantaan vaikuttavia asioita.

Neuvolassa on tärkeätä tietää:
- milloin olivat viimeiset kuukautiset
- miten edelliset raskaudet ja synnytykset ovat sujuneet
- onko äidillä ollut mahdollisesti raskaaksi tuloon liittyviä hoitoja esim. keinohedelmöitys.
- lisäksi seurannan kannalta on tärkeä tietää äidin elämäntavoista sekä äidin voinnista yleensä.
- kaikki poikkeava kuten verenvuoto on tärkeätä kertoa tarkastuksessa.

Tarkastuksen jälkeen äiti saa lähetteet sikiön ja äidin voinnin kannalta tärkeisiin verikokeisiin ja sikiöseulontatutkimuksiin.
Varataan myös aika seuraavalle neuvolakäynnille. Neuvolakäyntien ajankohdat ja lukumäärät vaihtelevat kunnittain.

Lähteet

• Annukka Armanto ja Paula Koistinen 2007. (Toim) Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Helsinki
• Neuvolakirja. 1997. Orion
• Seppo Saarikoski: Synnytysopin perustiedot. 1994. Legekustannus oy. Tampere.