Publisher

National Public Health Institute
Original page

(fuktskador), (mögelskador), auto-immune diseases, carcinogens, exposure, microbes, neurotoxins, stachybotrys, zygomycota

Julkaistu 5.4.2007

Nykytietämys siitä, millä mekanismeilla kosteusvaurioihin liittyvät mikrobit ja erityisesti niiden yhdistelmät aiheuttavat terveyshaittoja, on vielä puutteellista. Kuitenkin on selvää, että terveyshaittojen laajan kirjon taustalla on useita eri mekanismeja, jotka liittyvät muun muassa ihmisen puolustusjärjestelmän häiriintymiseen.

Monet epidemiologisissa tutkimuksissa mikrobialtistumiseen yhdistetyt sairaudet, kuten allergia, astma ja hengitystieoireet, liittyvät tulehdusreaktioon tai immuunipuolustuksen heikentymiseen. Mikrobit tai niiden myrkyt, toksiinit, voivat stimuloida immuunipuolustusta lisäämällä Th1-solujen tulehdusvälittäjäainetuotantoa tai aktivoida IgE-välitteiseen allergiaan johtavan Th2-reaktiotien (esim. Aspergillus, Cladosporium, ja Penicillium). IgE-välitteinen allergia selittää kuitenkin vain osaa oireista.

Mikrobien toksisuus hengitysteiden tai immuunijärjestelmän soluille voi johtaa immuunipuolustuksen heikkenemiseen; esimerkiksi homeiden mykotoksiinit, trikotekeenit ja aktinobakteerien tuottamat sytostaattiset yhdisteet ovat tunnettuja immunosupressoreita. Toksiinit voivat myös tuhota hengitysteiden värekarvasoluja vaikeuttaen haitallisten partikkelien poistumista hengitysteistä. Tiettyjen mikrobien toksisuus epiteeli- tai immuunijärjestelmän soluille voi vaikeuttaa sekä synnynnäistä että hankittua immuunipuolustusta. Tähän viittaa lisääntynyt infektioiden määrä kosteusvaurioituneissa rakennuksissa altistuvilla.

Mikrobit saattavat aiheuttaa autoimmuunisairauksia

Altistuminen kosteusvaurioituneissa rakennuksissa saattaa aiheuttaa autoimmuunisairauksia, sillä altistuvien joukossa on raportoitu reumasairauksista ja nivelkivuista kärsivien potilaiden ryvästymiä. Toistaiseksi sisäilmasta peräisin olevan mikrobialtistumisen roolia autoimmuunisairauksissa ei vielä kuitenkaan tunneta kovin hyvin. Mikrobien aineenvaihduntatuotteet, metaboliitit, tai niiden rakennekomponentit voivat aiheuttaa autoimmuunivasteita aktivoimalla autoreaktiivisia T- ja B-lymfosyyttejä monella eri mekanismilla, jolloin elimistö tuottaa vasta-aineita omia kudoksia vastaan.

Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa altistuneilla tavataan myös hermostolle myrkyllisiin aineisiin, neurotoksiineihin, viittaavia oireita kuten uupumusta, päänsärkyä, muistin heikentymistä, masennusta ja keskittymisvaikeuksia. Suurin osa mikrobien neurotoksisia vaikutuksia käsittelevästä kokeellisesta tutkimustiedosta on saatu käyttämällä mikrobeista eristettyjä, puhtaita toksiineja. Näissä kokeissa on osoitettu useiden kosteusvauriorakennuksissakin esiintyvien mikrobilajien tuottavan erittäin neurotoksisia aineenvaihduntatuotteita.

Mikrobien aineenvaihduntatuotteet, kuten haihtuvat orgaaniset yhdisteet, voivat aiheuttaa ärsytysoireita hermoston kautta välittyvillä neurogeenisillä mekanismeilla. Kemosensitiivisten reseptorien aktivoituminen hengitysteissä ja alveoleissa johtaa paikallisesti neuropeptidien vapautumiseen, josta seuraa neurogeeninen tulehdus. Jotkut neuropeptidit voivat myös vaikuttaa synnynnäisiin immuunivasteisiin. Stachybotrys-homeen tuottamat erittäin myrkylliset yhdisteet kuten trikotekeenit ovat ihoa ärsyttäviä. Ne myös imeytyvät ihoon, jossa ne voivat stimuloida immuunijärjestelmän soluja ja aiheuttaa tulehdusvasteita.

Mikrobit voivat tuottaa myös syöpäriskiä lisääviä myrkkyjä

Toistaiseksi ei ole julkaistu yhtään epidemiologista tutkimusta, jossa olisi selvitetty kosteusvauriorakennuksissa altistumisen ja syöpäriskin välistä yhteyttä. Tuoreessa kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin kosteusvauriotaloissa esiintyvien mikrobien kyky aiheuttaa myös perimävaurioita immunologisissa soluissa erityisesti vaikuttaessaan yhdessä. Joidenkin mikrobitoksiinien tiedetään aiheuttavan perimä muutoksia tai syöpää, ja useat muut metaboliitit on luokiteltu syöpäriskiä lisääviksi tekijöiksi.

Hometalotutkimuksen yksi suurimmista haasteista on pystyä luotettavasti osoittamaan syy-seuraussuhde altistumisen ja raportoitujen terveyshaittojen välillä, sillä kosteusvauriorakennuksissa ei koskaan altistuta vain yhdelle mikrobilajille kerrallaan. Tyypillisesti kosteusvauriorakennuksessa altistutaan muuttuvalle määrälle useita eri mikrobilajeja yhdessä muiden sisäilman yhdisteiden kanssa. Näiden altisteiden yhteisvaikutuksista on toistaiseksi hyvin vähän kokeellista tutkimustietoa. Uusimmat solukokeiden tutkimustulokset osoittavat kuitenkin selkeästi tiettyjen mikrobien voimistavan toistensa vaikutusta. Nämä tulokset viittaavat siihen, että mikrobien yhteisvaikutuksilla voi olla merkittävä rooli bioaerosolien aiheuttamien terveyshaittojen synnyssä.

Maija-Riitta Hirvonen, tutkimusprofessori
KTL, Ympäristömikrobiologian laboratorio
maija-riitta.hirvonen(at)ktl.fi

Aspergillus on kosteusvauriorakennuksissa yleinen terveyshaittoja aiheuttava home.