Publisher

National Public Health Institute
Original page

(diagnostiikka), (fuktskador), (mögelskador), health effects, injurious effects, microbes, streptomyces, zygomycota

Julkaistu 5.4.2007

Emme tule useinkaan ajatelleeksi, että asumme itse asiassa mikrobien maailmassa – mikrobit olivat maapallon ensimmäisiä asukkaita ja yhä edelleenkin ovat kappalemääräisesti ja monimuotoisuudeltaan suurin eliöryhmä maapallolla.

Ihminen elää jatkuvassa vuorovaikutuksessa mikrobien kanssa ja hyötyy mikrobeista monessa mielessä, mutta mikrobit ovat myös eri tavoin haitallisia ihmisille.

Ympäristön homesienet ja bakteerit voivat aiheuttaa ihmisille infektioita ja pilata elintarvikkeita, mutta niiden muunlaiset haittavaikutukset terveydelle eivät ole yhtä hyvin tunnettuja. Eri yhteyksissä törmätään esimerkiksi siihen, että mikrobipitoisen pölyn hengittämisestä voi olla haittaa terveydelle. Tunnetuimpia sairauksia ovat maanviljelijöiden homepölykeuhko ja ammattiastmat monilla ammattialoilla, joilla altistutaan orgaanisen pölyn suurille pitoisuuksille. Huomattavasti alhaisemmillakin altistumistasoilla voi olla samanlaisia seuraamuksia, kuten on usein havaittu homevaurioituneissa sisäympäristöissä.

Mikrobin haitallisuuteen vaikuttavat monet eri tekijät

Kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen taustalla näyttäisi usein olevan tulehdusreaktio. Mikrobisolujen yleiset rakennekomponentit, kuten gram-negatiivisten bakteerien endotoksiini ja sienten 1,3-beeta-glukaani, ovat tunnettuja tulehdusreaktion aiheuttajia, mutta näille komponenteille altistuminen ei yksin selitä oireiden kehittymistä. Onkin ilmeisestä, että pelkkä mikrobin läsnäolo ei sinänsä johda terveyshaittaan; onhan ympäristömikrobeja läsnä kaikkialla. Ratkaisevaa saattaa olla se, alkaako mikrobi kasvaa sisäympäristössä, millaiseen kasvuympäristöön se joutuu, esimerkiksi mitä muita mikrobeita on läsnä, mitä ravinteita käytössä sekä millainen sen metaboliakoneisto on ja missä määrin tämä käynnistyy.

Monet kosteilla rakennusmateriaaleilla viihtyvät homesienet ja bakteerit, esimerkiksi Stachybotrys chartarum- ja Aspergillus versicolor -homesienet ja bakteereista Streptomyces-suvun lajit, ovat mahdollisia toksiinintuottajia. Mikrobien toksiset aineenvaihduntatuotteet sisäympäristöissä ovatkin kasvavan mielenkiinnon kohteena.

Huonepölyssä yhtä monipuolinen mikrobisto kuin maaperässä

Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa ei aina ole näkyvää homekasvua, josta voitaisiin ottaa pintaa rikkomatta näyte tutkittavaksi, joten viime aikoina on selvitetty huonepölynäytteiden käyttökelpoisuutta mikrobialtistuksen arvioinnissa. Tavanomaisten sisäympäristöjen huonepölyn sisältämä mikrobisto koostuu suuresta määrästä homesieniä, hiivoja ja bakteereita. Yhdessä pölygrammassa voi olla kymmeniä miljardeja mikrobisoluja, joista vain osa on viljeltävissä. Huonepölyn mikrobiston on sekvenssitutkimuksissa havaittu olevan lajistoltaan yhtä monipuolinen kuin esimerkiksi maaperän mikrobisto. Rakennuslähteiden lisäksi huonepöly sisältää myös ulkoilmasta ja rakennuksen käyttäjistä peräisin olevia mikrobeja.

Samoja mikrobeja on kaikkialla ympäristössä, miten siis erottaa sisäympäristönäytteissä joukosta ne, joilla on terveyden kannalta merkitystä? Yksi kriteeri on mikrobien määrä; lisääntynyt mikrobimäärä vauriokohteen näytteessä viittaa mikrobikasvuun. Perinteisesti näytteistä on etsitty mikrobeja viljelymenetelmillä, joiden avulla kuitenkin löydetään vain elinkykyiset mikrobit. Viime vuosien aikana on kehitetty DNA-pohjaisia menetelmiä, joilla mikrobien määrä pystytään määrittämään niiden elinkyvystä riippumatta. Näistä tärkeimpänä kvantitatiivinen PCR, johon perustuvia menetelmiä on jo julkaistu useille mikrobeille tai mikrobiryhmille. Mikrobialtistumista koskeva tieto yhdistettynä terveysvaikutustietoon selittää aikanaan, minkälainen merkitys ympäristön mikrobeilla on ihmisen terveydelle.

Aino Nevalainen, laboratorion johtaja
Helena Rintala, tutkija
KTL, Ympäristömikrobiologian laboratorio

Penicillium on kaikkialla sisäympäristössä läsnäoleva home.