Publisher

National Public Health Institute

Väitöskirjasivulta

Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot riski opettajien terveydelle; koulujen korjaus kannattaa

Suomen peruskouluissa ja lukioissa työskentelee noin 51 500 opettajaa. Jopa puolessa koulurakennuksista esiintyy kosteus- ja homevaurioita. Vaurioihin liittyvät terveyshaitat on todettu sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa. Ongelman vakavuus näkyy opettajilla todettujen, homealtistukseen liittyvien ammattitautien määrissä. Kyseisiä ammattitauteja todetaan Suomessa vuosittain kymmeniä.

Kansanterveyslaitoksella tehdyssä ja Kuopion yliopistossa tarkastettavassa Riitta-Liisa Patovirran väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin viiden koulurakennuksen kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamia terveyshaittoja opettajille. Opettajien terveydentilaa ja koulurakennusten rakennusteknistä ja mikrobiologista kuntoa selvitettiin ennen kosteusvauriokorjauksia ja korjausten päätyttyä. Tutkimuksessa todettiin kosteus- ja homevauriokoulujen opettajilla runsaasti hengitystietulehduksia, kuten poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksia, silmätulehduksia sekä yleisoireita, kuten väsymystä ja päänsärkyä. Erityisen paljon oireita esiintyi naisilla, ikääntyvillä ja opettajilla, joilla oli pitkä työhistoria. Yhdessä tutkimuksen homekouluista löytyi astmaryvästymä, jossa joka neljännellä koulun opettajalla oli todettu astma.

Tutkimuksessa havaittiin, että altistuneiden opettajien kohonneet, verestä mitattavat seerumin homespesifit vasta-ainetasot liittyivät poskiontelotulehduksiin. Muutoin vasta-ainetasoissa ei ollut eroja tapauskoulujen ja vaurioitumattoman vertailukoulun opettajien välillä. Altistuksen vaikutuksia keuhkojen toimintaan arvioitiin mittaamalla opettajien keuhkofunktioita. Ei-astmaattisilla opettajilla todettiin PEF-mittauksissa (uloshengityksen huippuvirtausmittauksissa) alenemaa altistuksen aikana.

Koulujen kosteusvaurio- ja homekorjaukset vähensivät tutkimuksen mukaan merkittävästi opettajien sairastamia hengitystie- ja silmätulehduksia sekä yleisoireita kuten väsymystä. Korjausten jälkeen kolmen vuoden seurannassa ei myöskään uusia astmatapauksia enää todettu. Korjausten jälkeisessä spirometriaseurannassa opettajien keuhkojen toimintaa mittaavat puhallusarvot olivat normaalilla tasolla.

Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot ovat merkittävä riskitekijä opettajien terveydelle. Lisääntyneet poissaolot ja sairauskäynnit aiheuttavat kustannuksia kunnille ja heikentävät opettajien terveyttä ja elämänlaatua. Krooniset sairaudet kuten astma voivat aiheuttaa pysyvän terveyshaitan, joka on koko loppuiän rajoite. Koulujen kosteusvauriokorjaukset ovat ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa parhaimmillaan.

Kansanterveyslaitoksen julkaisusarja A. ISBN 951-740-503-0

Riitta-Liisa Patovirta
Kuopion yliopisto
Kansanterveyslaitos