Publisher

National Public Health Institute

Majvik II -suositus selventää perusterveydenhuollon roolia kosteusvaurioiden aiheuttamien terveyshaittojen selvittelyssä. Suositus antaa ohjeet diagnostiikasta ja hoitolinjoista. Lääketieteellisen suosituksen tekijät korostavat kuitenkin, että terveyshaittojen ainoa ratkaisu on kosteusvaurioiden korjaaminen.

- Tieteellistä näyttöä kosteusvaurioiden ja oireiden syy-yhteyksistä on saatu huomattavasti edellisen suosituksen jälkeen. Myös lääketieteellistä kokemusta potilaiden hoidosta on kertynyt sekä työterveyshuoltoon että erikoissairaanhoitoon. Oli aika katsoa missä mennään ja voidaanko suosituksia tarkentaa, kertoo ylilääkäri Henrik Nordman Työterveyslaitokselta uuden suosituksen taustasta.

Ensimmäinen Majvik-suositus julkaistiin vuonna 1997 tilanteessa, jossa ongelma oli uusi, ja tieteellistä näyttöä kosteusvaurioiden ja terveyshaittojen välisistä yhteyksistä oli hyvin vähän.

- Tilanne oli silloin aika villi, ja terveydenhuollossa meneteltiin hyvin eri tavoin eri paikoissa. Koska oireilu kosteusvaurioiden yhteydessä oli tavallista, syntyi paljon pelkoa. Tieteellisen tiedon puute jätti liikaa tilaa mielipiteille, jolloin osa suorastaan intoili homeista ja toiset suhtautuivat hyvin epäilevästi, kertoo Nordman.

Julkisuus aiheutti lievää homehysteriaa, ja asia myös medikalisoitui, jolloin ihmisiä lähetettiin erikoissairaanhoidon tutkimuksiin liiankin helposti.

- Oireilevat ihmiset toimivat kuumemittarina, joka osoittaa rakennuksen olevan sairas. Tärkeintä on korjata rakennus, jolloin oireetkin katoavat. On muistettava, että valtaosa oireista katoaa, kun rakennus on asiallisesti korjattu. Loppujen lopuksi varsinaiset sairastumiset ovat suhteellisen harvinaisia ottaen huomioon kosteusvaurioille altistuneiden suuren määrän. Esimerkiksi julkisuudessakin paljon esillä ollut allerginen alveoliitti on kosteusvauriotilanteissa erittäin harvinainen, muistuttaa Nordman.

Osa potilaista väliinputoajia

Uudet ohjeet selkiyttävät tehtävänjakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Suosituksessa annetaan diagnostisia ohjeita ja määritellään sairauksien diagnostiset kriteerit. Suosituksessa erotellaan asuin- ja työympäristön ongelmat, sillä niitä koskevat eri lait. Ammattitautilaki turvaa työntekijän, jolloin syy-yhteyden osoittamisen tarve on aina olemassa. Asuinympäristössä tarve osoittaa syy-yhteys sairauteen tulee harvemmin esiin.

- Ammattitautiselvityksissä joudutaan käyttämään useita erilaisia menetelmiä yhteyden osoittamiseksi, sillä ainoastaan IgE-välitteinen mekanismi tunnetaan varmasti. Näitä tapauksia on kuitenkin vain viisi prosenttia kaikista ammattiastmaepäilyistä.

Niin kauan kun tieto tarkasta mekanismista puuttuu, korvauskäytäntö tuntuu jatkuvan nihkeänä sekä vakuutusyhtiöissä että Kelassa. Osa potilaista joutuu valituskierteeseen 3–4 vuodeksi, ja toimeentulo on tänä aikana vaikeaa. Näihin tilanteisiin on ollut hankala saada muutosta, sillä asiaan vaikuttaa monta eri lakia, joita voidaan käyttää perusteena hylätä vaatimukset. Korvauskäytännöistä tarvitaan Nordmanin mukaan laajempaa yhteiskuntasopimusta.

- Suosituksen koonnut asiantuntijaryhmä toivoo tietysti, että lääkärin nykyisen näytön pohjalta tekemä ammattitautidiagnoosi riittäisi vakuutusyhtiöille. He edustavat maan parasta asiantuntemusta, sanoo Nordman.

Toisin kuin Ruotsissa, koululaiset eivät meillä kuulu ammattitautilain piiriin. Koulujen ongelmiin tartutaan vasta, kun opettajakunta oireilee.

- Tämä on lyhytnäköistä, sillä lapset saattavat olla aikuisia herkempiä saamaan terveyshaittoja.

Maria Kuronen, Kansanterveys-lehti

Majvik II -suositus ja tausta-aineisto

Majvik II -suositus julkaistiin Suomen Lääkärilehden numerossa 7/2007. Kahdessa seuraavassa numerossa ilmestyi neljä suosituksen tausta-artikkelia. Lehti julkaisee huhti-toukokuussa eripainoksen, jossa on suosituksen lisäksi kaikki seminaarissa esillä olleet tausta-artikkelit. Maksullinen julkaisu on tilattavissa Lääkäriliitosta: birje.maijala(at)fimnet.fi.
Eripainoksen sisällys (alustava):
Majvik II -suositus
Tausta-artikkelit:
1. Aino Nevalainen, Anne Hyvärinen, Teija Meklin. Altistuminen kosteusvauriorakennuksissa
2. Markku Seuri, Aino Nevalainen, Riitta Sauni. Kosteusvauriorakennusten mikrobikasvuun liittyvät hengitystieoireet ja -sairaudet
3. Jukka Uitti, Tuula Putus, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Kari Reijula. Kosteus- ja homevauriot työpaikoilla ja kodeissa Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa
4. Henrik Nordman, Jukka Uitti, Elina Toskala-Hannikainen, Osmo Kari, Ritva Piipari. Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen.
5. Ulla Haverinen-Shaughnessy, Tuula Putus, Kirsi Torikka, Eero Palomäki, Aino Nevalainen. Kosteus- ja homevauriokorjausten vaikutusten arviointi
6. Tiina Koskinen. Kosteus- ja homevauriot asuntokauppariitojen aiheena
7. Eero Palomäki, Juhani Pirinen, Aino Nevalainen. Rakennusten kosteus- ja homevauriot
8. Anna-Liisa Pasanen, Anne Korpi. Altistuminen mikrobien haihtuville aineenvaihduntatuotteille kosteusvauriorakennuksissa
9. Sirpa Pennanen. Työperäinen altistuminen ja herkistyminen sisätilojen punkeille
10. Tuula Putus. Yleisoireet, neurologiset oireet ja autoimmuunisairaudet kosteus- ja homevauriorakennuksissa