Ohita navigaatiot ja siirry sisältöön

tervesuomi.fi

Apunavigaatio

Apunavigaatio

(tidningsartikel)

Kotimaiset kampylobakteeri- ja salmonellatartunnat lisääntyvät

  • Kuusi, Markku
  • Siitonen, Anja
Julkaistu 1.6.2007

Kotimaiset kampylobakteeri- ja salmonellatartunnat lisääntyvät kesäkuukausina

Valtaosa vuosittaisista kampylobakteeritartunnoista (70–80 %) on peräisin ulkomailta, mutta kesäkuukausina kotimaisten tartuntojen osuus lisääntyy huomattavasti. Vuosina 2004–2006 64 prosenttia kotimaisista tartunnoista todettiin kesä-elokuulla. Tyypillisiä kampylobakteeritartunnan lähteitä ovat broilerin liha ja luonnonvedet.

Tärkeimmistä kampylobakteerilajeista, Campylobacter jejuni ja C. coli, edellinen aiheuttaa kesäkuukausien kotimaisen tartuntapiikin, kun taas jälkimmäisen aiheuttamat tartunnat ovat tasaisemmin jakautuneet. Kesällä kampylobakteerin esiintyvyys suomalaisissa broilereissa lisääntyy huomattavasti. Useimpia niistä C. jejunin sero-ja genotyypeistä, jotka kesällä sairastuttavat ihmisiä, esiintyy myös broilereissa. Yhden tietyn serotyypin (Pen 6,7) aiheuttamat tartunnat ovat kuitenkin liittyneet uimiseen. Kesällä ihmiset saattavat retkeillessään myös juoda enemmän luonnonvesiä Ulkomaisissa tapaus-verrokkitutkimuksissa on havaittu myös grillaamisen lisäävän kampylobakterioosiin sairastumisen riskiä. Myös Suomessa grillaaminen on tyypillisesti kesäinen harrastus. On myös esitetty epäily, että kärpäset saattaisivat levittää kampylobakteeria. Kaikki nämä tekijät yhdessä selittänevät kotimaisten kampylobakteeritartuntojen painottumista kesäkuukausiin (kuvio 1).

Tartuntatautirekisteriin on kerätty tietoja kampylobakteerin tartuntamaasta vuodesta 2004 alkaen. Matkustustieto saadaan noin 75 prosentissa tapauksista.

Kotimaisten salmonellatartuntojen alkuperä vielä epäselvä

Salmonellojen tartuntamaasta saadaan tiedot selvästi kattavammin kuin kampylobakteereista; matkustustieto puuttuu noin viideltä prosentilta tapauksista. Myös kotimaasta peräisin olevat salmonellatartunnat ovat kesäkuukausina yleisempiä kuin muina vuodenaikoina. Vuosina 2004–2006 34 prosenttia kotimaisista tartunnoista todettiin kesä-elokuulla. Yksi kesätartuntoja lisäävä tekijä lienee se, että salmonella lisääntyy hyvin lämpimässä eikä kesällä ruokia aina säilytetä riittävän kylmässä. Monissa Pohjoismaiden ulkopuolisissa maissa kananmunat ja siipikarja ovat merkittävä salmonellojen tartuntalähde, mutta Suomessa kansallisen salmonellavalvontaohjelman avulla esiintyvyys tuotantoeläimissä on saatu pysymään pienenä ja kotimaisissa kananmunissa salmonelloja ei esiinny lainkaan. Kotimaisia salmonellaepidemioita todetaan silti vuosittain.

Tärkein kotoperäinen salmonellatyyppimme on vuosikymmeniä ollut hiirilavantautia aiheuttava Salmonella Typhimurium, ja varsinkin sen faagityyppi FT1. Nykyään sitä todetaan tuotantoeläimissämme enää harvakseltaan, mutta kymmeniä ihmisiä se silti kesäkuukausina sairastuttaa (kuvio 2). Vuodesta toiseen melkein samanlaisena toistuva ilmiö on, että kotimaisten Typhimurium-tapausten määrä alkaa lisääntyä kevään korvalla. Aiheuttajina on yleensä muita faagityyppejä, kuin FT1. Tilanne muuttuu heinäkuulle tultaessa, jolloin FT1-tapausten määrä lisääntyy jyrkästi laskeakseen sitten marraskuun tienoilla (kuva 2). Missä näiden kotimaiset tartuntojen lähde piilee, sitä tutkimme paraikaa Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa.

Molempien tautien ehkäisyssä keskeistä on hyvä käsihygienia, helposti pilaantuvien elintarvikkeiden säilytys kylmässä, huolellinen kypsentäminen ja raakojen ja kypsien elintarvikkeiden käsittely eri työvälineillä, jotta vältetään bakteerin siirtyminen elintarvikkeesta toiseen. Evira - ruokamyrkytykset Yksinkertaista – eikö totta?

Markku Kuusi, ylilääkäri
KTL, Infektioepidemiologian osasto
Anja Siitonen, tutkimusprofessori
KTL, Suolistobakteerilaboratorio

Kirjallisuutta
1. Schönberg-Norio D, Sarna S, Hänninen M-L, Katila M-L, Kaukoranta S-S, Rautelin H. Strain and host characteristics of Campylobacter jejuni infections in Finland. Clin Microbiol Infect 2006;12:754–60.
2. Karenlampi R, Rautelin H, Hakkinen M, Hanninen ML. Temporal and geographical distribution and overlap of Penner heat-stable serotypes and pulsed-field gel electrophoresis genotypes of Campylobacter jejuni isolates collected from humans and chickens in Finland during a seasonal peak. J Clin Microbiol. 2003;41:4870–2.


suomi/ktlehti2007/nro5-6/508kuvio1.gif

Kuvio 1. Kotimaiset kampylobakteeritapaukset vuosina 2004–2006.











suomi/ktlehti2007/nro5-6/508salmonellakuvio2.gif



Kuvio 2. Kotimaiset salmonellatapaukset yleistyvät kesällä.

© TerveSuomi.fi 2008About us