Publisher

National Public Health Institute

Suomesta tehdään Viroon satojatuhansia päivämatkoja vuosittain. Viron-matkailua ei helposti mielletä ulkomaanmatkaksi, vaan pistäytymiseksi lahden takana. Maittemme läheisyydestä huolimatta eräiden infektiosairauksien ilmaantuvuus Virossa on huomattavasti korkeampi kuin Suomessa. Matkailijan on hyvä olla tietoinen tartuntariskeistä, kuten eläinten raivotaudin mahdollisuudesta ja pitempään oleskeltaessa puutiaisaivokuumeelta suojautumisesta.

Sukupuoliteitse tarttuvat taudit

Sekä tippurin että kupan ilmaantuvuus on vähentynyt Virossa viime vuosina, mutta on edelleen selvästi korkeampi kuin Suomessa. Tartuntatautirekisterin mukaan tartunnat Virosta ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia. Vuosina 2000–2005 tuotiin Virosta 1–6 kuppa- ja 1–7 tippuritartuntaa vuosittain.

Virossa todettiin vuosina 2000–2006 yli 5000 hiv-tapausta. Hiv-infektion ilmaantuvuus Virossa onkin viime vuosina ollut 20–30 kertaa korkeampi kuin Suomessa. Virossa HIV on erityisesti ruiskuhuumeenkäyttäjien infektio: Tallinnassa tehdyssä tutkimuksessa yli puolet ruiskuhuumeenkäyttäjistä oli hiv-positiivisia, prostituoiduista noin 7 %. Vuosina 1995–2006 Suomessa todettiin 13 Virosta peräisin olevaa hiv-tartuntaa. Kaikki tartunnan saaneet olivat miehiä ja valtaosalla (9 tapausta) se oli saatu heteroseksistä. HI-virusten tarkemmat tyypitystulokset osoittavat myös, ettei suomalaisilla ole todettu merkittävästi Virossa esiintyvää HI-virustyyppiä.

Tuberkuloosi

Tuberkuloosin ilmaantuvuus Virossa on 5–6 kertaa korkeampi kuin Suomessa. Monilääkeresistenttiä MDR-tuberkuloosia tavataan 14 prosentilla ensimmäistä kertaa hoitoon tulevista ja 42 prosentilla aiemmin hoidossa olleista potilaista. Suomessa MDR-tuberkuloosia on havaittu vain yksittäisillä potilailla. Vuosina 2000–2005 on meillä todettu vuosittain 1–3 tuberkuloositapausta, joiden tartunta on todennäköisesti peräisin Virosta. Yksittäinenkin tuberkuloositapaus voi kuitenkin johtaa merkittäviin jäljitys- ja seurantatoimiin, ja näin on käynyt myös eräiden Virosta saatujen tapausten yhteydessä.

Suolistoinfektiot

Vuosina 2000–2005 saatiin Virosta vuosittain 44–170 salmonellatartuntaa. Osuus kaikista Suomessa todetuista salmonellatapauksista vaihteli kahdesta kuuteen prosenttiin. Suomalaisilla on todettu viime vuosina muutamia salmonellaepidemioita, jotka ovat Virosta peräisin ja tämä selittää osittain tapausmäärien huomattavaa vuosittaista vaihtelua. Vuosina 2001–2005 Virossa todettiin heidän seurantatietojensa mukaan 135–337 salmonellatartuntaa vuosittain, minkä mukaan salmonellan ilmaantuvuus Virossa olisi matalampi kuin Suomessa. Onkin ilmeistä, että Virossa salmonellan aliraportointi on huomattava.

Kampylobakteerin osalta tartuntamaatietoja ei meillä ole kerätty järjestelmällisesti ennen vuotta 2004. Vuonna 2005 tartuntatautirekisteriin ilmoitetuista 4002 kampylobakteeritapauksesta 49 oli saanut tartuntansa Virosta. Tietoon ei ole tullut kampylobakteeriepidemioita, jotka olisivat Virosta peräisin. Viron seurantatietojen mukaan heillä todettiin 98–124 kampylobakteeritapausta vuosittain vuosina 2001–2005, minkä mukaan ilmaantuvuus Suomessa olisi 7–8 kertaa korkeampi kuin Virossa. Onkin ilmeistä, että myös kampylobakteeri on Virossa huomattavasti aliraportoitu.

Muita zoonooseja

Virossa raportoitiin yhteensä 580 eläinten raivotautitartuntaa vuosina 2004–2005. Tartunnoista suurin osa todettiin ketuilla ja supikoirilla, mutta myös lähes sadalla kotieläimellä diagnosoitiin raivotauti. Vuosittain lähes 4000 ihmistä Virossa saa altistuksen jälkeisen rabieshoidon eläimen pureman jälkeen. Tartuntatautirekisterin mukaan kahdeksan suomalaista on saanut altistuksen jälkeisen rokotushoidon Viron matkan jälkeen vuosina 1994–2006. Rabiestartunnan mahdollisuus tuleekin pitää mielessä, mikäli Viron matkailija joutuu eläimen puremaksi.

Suomessa ei ole kerätty tietoja puutiaisaivotulehdukseen sairastuneiden tartuntamaasta, mutta koska suurin osa on kotoisin Ahvenanmaalta, on heidän tartuntasakin todennäköisesti sieltä peräisin. Puutiaisaivotulehduksen ilmaantuvuus kaikissa Baltian maissa on varsin korkea, Virossa ilmaantuvuus on 2000-luvulla ollut 6,6–17,5/100 000/vuosi eli noin 20-kertainen koko Suomeen verrattuna, joskin matalampi kuin Ahvenanmaalla. Erityisen korka ilmaantuvuus on Võrumaan, Saaremaan ja Pärnumaan maakunnissa (vuonna 2006 yli 25/100 000). Viroon matkaavien rokotus voi olla aiheellinen silloin, kun alueella oleillaan useita viikkoja keski- tai syyskesällä.

Markku Kuusi, epidemiologi
KTL, Infektioepidemiologian osasto
markku.kuusi@ktl.fi