Publisher

National Public Health Institute
Original page

comprehensiveness, contact persons , guidance , immunization programs, information, communication, public health service, vaccination, vaccines

Julkaistu 29.8.2007

Rokotuskattavuus on Suomessa korkea. Siksi rokotuksin ehkäistävät taudit ovat maassamme harvinaisia. Tämä on osoitus siitä, yleinen rokotusohjelma toteutuu erinomaisesti. Lähes vuosikymmenen muuttumattomana pysynyttä rokotusohjelmaa on viimeisen viiden vuoden uudistettu useaan kertaan. Uudistusten yhteydessä on pyritty luomaan uudenlaisia toimintatapoja muutosten jalkauttamiseksi käytäntöön.

Kansanterveyslaitoksen keskeinen tehtävä rokotusohjelman muutosten toteuttamisessa on tukea terveydenhuollon toimijoita. Olennaista on, että tieto uusista suosituksista saadaan nopeasti sekä kunnan päätöksentekijöille että käytännön työn tekijöille. Kun tieto saavuttaa nopeasti eri toimintatahot, rokotusohjelman muutosten edellyttämät toimet voidaan suunnitella ja toteuttaa kunnissa hallitusti ja resurssit kohdentaa järkevästi. Esimerkiksi influenssarokotuskampanjan aikana kuntalaisten mahdollisuus saada influenssarokote vaivatta parantaa rokotuskattavuutta ja todennäköisesti vähentää sairaskäyntien aiheuttamaa kuormaa terveysasemilla influenssaepidemian aikana.

Yhteyshenkilöt jalkauttamisen ytimessä

Rokotusohjelman uudistamisprosessin alussa 2000-luvun alkupuolella KTL:n rokoteosasto pyysi kuntien johtavia lääkäreitä nimeämään kunnastaan/kuntayhtymästään rokotusohjelman käytännön toteuttamisen yhteyshenkilöitä. Rokotusyhteyshenkilöiden verkosto on tarpeellinen, jotta tieto rokotusohjelman muutoksiin liittyvissä asioissa saataisiin KTL:sta nopeasti suoraan sinne, missä rokotustoiminta tapahtuu.

Lasten ja nuorten rokotusohjelman yhteyshenkilöinä on 275 pääasiassa lastenneuvoloissa toimivaa terveydenhoitajaa. Koska influenssarokotuskampanja toteutetaan yleensä muualla kuin lastenneuvolassa, koottiin myös influenssarokotuksista vastaavien verkosto. Tässä verkostossa on kaikkiaan noin 280 yhteyshenkilöä.

Laajaa rokotusohjelman muutosta valmistellessaan rokoteosasto jakoi ajantasaista tietoa yhteyshenkilöille lähetetyin kirjein ja verkkosivujensa välityksellä. Rokotusyhteyshenkilöiden kokemuksia rokotusohjelman toteuttamiseen liittyvän viestinnän toteutumisesta selvitettiin kyselylomakkeella keväällä 2005, vajaa puoli vuotta rokotusohjelman mittavan muutoksen jälkeen (1).

Painoa paikalliseen yhteistyöhön

Selvityksen perusteella rokotusohjelman muutosta koskeva tiedotus oli tavoittanut rokottavan henkilöstön, ja koulutussisältö oli vastannut rokottavan henkilöstön tietotarpeita. Kirjepostin sijasta yhteyshenkilöt toivoivat ensisijaisesti sähköistä viestintää ja tiedotuksen laajempaa kohderyhmää, jotta tieto ajankohtaisista asioista leviäisi nopeasti mahdollisimman monelle kentällä työtä tekevälle.

Nykyään kun rokotuksia koskeva uusi suositus tai ohje julkaistaan Kansanterveyslaitoksen verkkosivuilla, lähetään siitä sähköpostiviesti yhteyshenkilöille. Yhteyshenkilön aktiivinen rooli tiedon välittäjänä ja lähikouluttajana oman alueensa terveyskeskuksissa ja muissa rokotuksia antavissa yksiköissä on uusien suositusten ja ohjeiden onnistuneen jalkauttamisen kulmakivi.

Rokotetoimitusten ja rokotuskampanjoiden sujumisen kannalta on erittäin tärkeää, että lääkekeskukset / sairaala-apteekit ja terveyskeskukset pitävät yhteyttä toisiinsa esimerkiksi rokotusyhteyshenkilöiden välityksellä. Paikallisen yhteistyön kehittäminen kannattaa.

Tietoa rokotteista

Kansanterveyslaitoksen rokoteosasto jakaa tietoa rokotteista lukuisia eri kanavia käyttäen. Verkkosivuilla oleva rokotuksia ja rokotteita koskeva ajantasainen tieto on nopeasti terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla. Yksityiskohtaiset rokotteiden käyttöön liittyvät ohjeet mm. annostelusta, antotavasta ja vasta-aiheista on koottu Rokottajan käsikirjaan, joka on käytettävissä sekä painettuna että jatkuvasti päivitettävänä verkkoversiona (www.ktl.fi > terveyden ammattilaisille > rokottaminen > rokottajan käsikirja).

Rokoteosasto on tuottanut verkkosivuille myös koulutusmateriaalia, lehdistötiedotteita, julisteita ja esitelehtisiä paikallista käyttöä varten. Lisäksi verkkosivuille on koottu tietokanta puhelinneuvontaan tulleista kysymyksistä ja niihin laadituista vastauksista (www.ktl.fi > terveyden ammattilaisille > rokottaminen > usein kysytyt kysymykset). Mikäli käytännön työssä eteen tullut ongelma ei ratkea verkkosivuille kootun tietopaketin avulla, rokoteosaston neuvontapuhelimen terveydenhoitajat auttavat terveydenhuollon ammattilaisia.

Tiedotusvälineet ovat aktiivisesti yhteydessä rokoteosaston asiantuntijoihin. Median välityksellä tietoa saadaan välitettyä nopeasti ja laajalle.

Oma terveysasema on kuntalaisten asiantuntija

Kuntalaisten ensisijainen tietolähde rokotuksiin liittyvissä kysymyksissä on oma terveysasema. Kansanterveyslaitoksen verkkosivut ovat myös kansalaisten käytettävissä.

Koulutettujen asiantuntijoiden lisäksi on eri foorumeilla nykyisin mahdollista nähdä aktiivisia asiantuntijoina esiintyviä mielipidevaikuttajia, joilla ei ole asianmukaista koulutusta. Kansalaisten ei ole aina helppoa erottaa oikeaa tietoa väärästä, ja tästä seuraa hämmennystä ja kysymyksiä.

Huolestuneille vanhemmille on pystyttävä antamaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa esimerkiksi internetin sekalaisen tarjonnan vastapainoksi. Rokotusasioissa terveydenhuoltohenkilöstön tehtävä onkin rokotusten toteuttamisen lisäksi toimia vaikuttajana, asiantuntijana, tutkimukseen perustuvan tiedon välittäjänä ja väärinkäsitysten oikaisijana.

Suomalaiset luottavat terveydenhuoltopalveluihin ja suhtautuvat myönteisesti rokotuksiin. Tämä perustuu suurelta osin siihen, että rokotukset annetaan kunnallisissa lastenneuvoloissa, joiden asiantuntevia palveluja väestö arvostaa. Terveydenhuoltohenkilöstön osaamisella ja myönteisellä asenteella on merkittävä vaikutus rokotussuositusten toteutumiseen.

Lopuksi

Vastuullisen rokotustoiminnan tavoite on ehkäistä tartuntatauteja ja niiden sairastamisesta johtuvaa inhimillistä kärsimystä tarjoamalla maksuttomia rokotuksia kaikille. Tartuntatautien ehkäiseminen on yhteiskunnalle aina halvempaa kuin niiden sairastamisesta koituvat kustannukset. Rokotusohjelman menestyksellinen toteuttaminen on mahdollista, kun tavoite on kaikilla tartuntatautien torjuntaan osallistuvilla kirkkaana mielessä.

Satu Rapola, erikoistutkija
KTL, Rokoteosasto

Kirjallisuutta
1. Hulkko, T. Organisaatioiden välinen viestintä Kansanterveyslaitokselta terveyskeskuksiin. Pro gradu -tutkielma. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 5/2006.
www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/julkaisusarjat/kansanterveyslaitoksen_julkaisuja_b/