Apunavigaatio
![(informationssida) (informationssida)](/tervesuomi/app/images/genre_infopage.gif)
Rokotuskattavuus
- Nina Strömberg
Rokotuskattavuus
Seurannan taustaa
Rokotuskattavuus kertoo, kuinka suuri osuus väestöstä on saanut kyseisen rokotteen. Koska rokottaminen aiheuttaa laumaimmuniteettia, rokotuskattavuus kuvaa myös rokottamattomien ja rokotuksesta esim. oman sairauden vuoksi heikosti suojaa saaneiden riskiä saada infektio. Seuraamalla rokotuskattavuutta voidaan varautua mahdolliseen laumasuojan murtumiseen ja odotettavissa oleviin epidemioihin jo etukäteen. Lisäksi rokotuskattavuus ja siinä tapahtuvat muutokset antavat tietoa rokotusohjelman toimivuudesta ja hyväksyttävyydestä väestössä. Suomessa rokotuskattavuutta seuraa Kansanterveyslaitos.
Rokotuskattavuustutkimukset satunnaisotantana
Pikkulasten rokotuskattavuutta seurataan Suomessa otantatutkimuksella kahden vuoden välein. Ensimmäinen tutkimus, joka toteutettiin 1000 lapsen satunnaisotantana väestötietojärjestelmästä, tehtiin vuonna 1998, jolloin kartoitettiin vuonna 1995 syntyneiden lasten rokotusten toteutumista. Vastaavalla tavalla on toteutettu myös viimeisin valmistunut, vuonna 2003 syntyneiden rokotuksia kuvaava tutkimus. Yleisen rokotuskattavuuden lisäksi on pyritty arvioimaan kunkin rokotesarjan ja erillisen annoksen kattavuutta. Lisäksi on selvitetty miten rokotusaikataulu toteutuu ja miksi rokotuksia jää antamatta.
Rokotuskattavuus Suomessa
Rokotuskattavuus on Suomessa perinteisesti ollut korkea. Lähes kaikki lapsiperheet käyttävät kunnallisen lastenneuvolan palveluja. Suurin osa lapsista rokotetaan yleisen rokotusohjelman mukaan ja vain noin 1% lasten vanhemmista suhtautuu rokotuksiin kriittisesti. Tämä tarkoittaa, että he esimerkiksi haluavat rokotuksia omaan tahtiinsa, ottavat vastaan vain osan tarjotuista rokotuksista tai jättävät lapsensa kokonaan rokottamatta. Viimeisimmän kattavuustutkimuksen mukaan vanhempien kieltäytymisen takia vain noin kolme lasta tuhannesta jää kokonaan rokottamatta.
Kuva 1. Rokotesarjojen kattavuus rokotteittain eri vuosina (pdf-tiedosto)
Taulukko 1. Rokotesarjojen kattavuus rokotteittain vuonna 2003 syntyneillä lapsilla. Täydellisesti rokotetuiksi katsottiin ne lapset, jotka olivat saaneet suositellun rokotusohjelman mukaiset rokotukset tai joiden ulkomailla aloitettu ohjelma oli täydennetty ohjeiden mukaan.
Rokotesarja
|
Kattavuus (%)
|
95 %:n luottamusväli
|
BCG
|
97,4 | (96,2 - 98,3) |
DTP | 97,4 | (96,2 - 98,3)
|
Hib | 96,6 | (95,3 - 97,6)
|
MPR | 97,5 | (96,3 - 98,4)
|
Polio* | 96,8 | (95,5 - 97,8)
|
Kaikki
|
94,0 | (92,3 - 95,4)
|
BCG = Bacillus Calmette-Guérin, DTP = kurkkumätä, jäykkäkouristus ja hinkuyskä, Hib = Haemophilus influenzae tyyppi b, MPR = tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko *oraalinen (OPV) tai injektoitava (IPV) poliorokote
guide
- Eri maiden rokotusohjelmia 2004
- Malli eri ikäisten lasten siirtymisestä uuteen rokotusohjelmaan (RONJA)
- Taulukko 13. Lasten ja nuorten yleisen rokotusohjelman mukainen rokotusaikataulu Suomessa 1.1.2005 alkaen
magazine article
- Rokotetutkija luotsaa rokotusohjelman uudistusta
- Uusi lasten ja nuorten rokotusohjelma käyttöön 1.1.2005
- Vuoden 2006 rokotusten epäillyt haittavaikutukset Suomessa