Publisher

National Public Health Institute

Nokian vesikatastrofi kuuluu pahimpiin yksittäisiin infektiokatastrofeihin Suomessa. Jäteveden sekoittuminen juomaveteen on painajainen. Mitä kaikkia suolistopatogeeneja onkaan löydetty kymmeniä tuhansia ihmisiä palvelevasta vesijohtojärjestelmästä ja sairastuneista ihmisistä!

Salmonellojen, kampylobakteerien, shigellan ja Clostridium difficilen lisäksi on todettu enterotoksigeenisia, -patogeenisia, -adhesiivisia ja -hemorraagisia Escherichia coli -bakteereita. Viruksista on tunnistettu ainakin noro-, rota-, adeno- ja astrovirukset. Parasiiteista ei toistaiseksi ole vielä tarkempia tuloksia.

Puhdas vesi on ihmisille elintärkeä; 70 kg painavassa ihmisessä yli nelisenkymmentä litraa erilaisia nesteitä. Päivittäin meidän pitäisi saada 2–3 litraa nesteitä ruoan ja juoman välityksellä. Ei siis ihme, että puhtaan veden takia ihminen on valmis tekemään mitä tahansa.

Vesi on aiheuttanut lukemattomia sotia ja aiheuttaa niitä edelleen. Vesivarojen hallinta on monien valtioiden tärkeimpiin kuuluva strateginen päämäärä.

Toisaalta esimerkiksi Jugoslavian sodan aikana infektiotaudit levisivät dramaattisesti. Vertailtaessa vuosia 1987–1991 ja vuotta 1993 suolistoinfektiot lisääntyivät 13-kertaisesti. Yhteiskuntarauhan ja -rakenteiden rikkoutuminen tarjoaa mikrobeille tilaisuuden.

Meidän tulisi iloita aina kun avaamme vesihanan ja saamme sieltä puhdasta vettä. Ihaillen pitäisi katsoa myös viemäriä, joka vie likaisen veden pois. Tästä kannattaa maksaa.

Maaliskuussa 2003 Hospital Doctor -lehden äänestyksessä John Snow (1813–1858), sai arvonimen ”The greatest doctor of all time”. Snow’n ansio oli poistaa Lontoon kaupungista Sohon Broad Streetin kaivosta kahva vuonna 1849. Hän pystyi tutkimuksillaan vakuuttamaan terveysviranomaiset siitä, että Sohossa oleva kaivo oli koleraepidemian lähde. Snow osoitti juomaveden puhtauden merkityksen mutta myös sen, että epidemioiden torjunnan tulee perustua tutkittuun tietoon eikä luuloon.

Nokian esimerkki osoittaa, että maailman puhtaimpiin ja mikrobiologisesti turvallisimpiin maihin kuuluvassa Suomessa ei kansalaisten terveyden suojelussa voida hetkeksikään hellittää.

Vaikka nyt keskustelemme Nokian katastrofista, emme saisi unohtaa sairaaloiden ja päivähoidon infektioiden torjuntaa. Avohoidon kaksi miljoonaa antibioottikuuria vuodessa merkitsee, että infektioiden torjunnassa on vielä enemmän tehtävää kuin ymmärrämmekään. Varsinkin kun antibioottien teho näyttää heikkenevän ennakoitua nopeammin.

Mikrobit eivät nuku vaan odottavat ja käyttävät hyväksi virheitämme.

Pentti Huovinen päätoimittaja
Kansanterveys-lehti
pentti.huovinen(at)ktl.fi