Publisher

National Public Health Institute
Original page

(verksamhetsprogram), educational level, equality, health, World Health Organization

Julkaistu 28.12.2007

Suomessa väestön terveys on monen mittapuun mukaan huomattavasti kohentunut viime vuosikymmeninä, mutta myönteinen kehitys on ollut keskimääräistä hitaampaa enintään perusasteen koulutuksen saaneiden, työntekijäammateissa toimivien ja pienituloisten ryhmissä. Esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittanut suomalainen 35-vuotias mies elää keskimäärin 80-vuotiaaksi, mutta enintään perusasteen tutkinnon suorittanut vain 74-vuotiaaksi. Tämä ero on kasvanut 1980-luvun alun jälkeen 4,7 vuodesta 6,2 vuoteen pitempään koulutettujen hyväksi. Naisilla vastaava ero on kasvanut 2,7 vuodesta 3,6 vuoteen.

Suuret terveyserot väestöryhmien välillä ovat vakava ongelma koko yhteiskunnalle. Ensinnäkin terveyserot johtuvat suurimmalta osin sellaisista tekijöistä, joihin on mahdollista vaikuttaa. Näin ollen erot ovat epäoikeudenmukaisia hyvinvointiyhteiskunnassa, joka tähtää kansalaisten ja väestöryhmien tasa-arvoon. Lisäksi suurten väestöryhmien huono terveys heikentää olennaisesti koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa. Suurin osa suomalaisten kansanterveysongelmista on vähän koulutusta saaneissa ryhmissä; esimerkiksi diabeetikoista tai päivittäin tupakoivista yli puolet on saanut enintään perusasteen koulutuksen ja vain 10 % kuuluu korkea-asteen koulutuksen saaneiden ryhmään.

Kohentamalla terveyttä etenkin niissä väestöryhmissä, joihin terveysongelmat kasaantuvat, parannetaan mahdollisuuksia sekä työvoiman että palvelujen riittävyyden turvaamiseksi väestön ikääntyessä. Kaventamalla terveyseroja siten, että heikompiosaisten terveys kohenee, voidaan lisätä yhteiskunnan sosiaalista kiinteyttä. Lisäksi suurten väestöryhmien jääminen kauas tavoitellusta terveyden tasosta aiheuttaa huomattavia kustannuksia sekä tulojen menetyksiä niin valtiontaloudelle kuin kuntataloudellekin.

Vanhasen 1. hallituksen sosiaalipoliittinen ministeriryhmä antoi huhtikuussa 2006 sosiaali- ja terveysministeriölle toimeksiannon valmistella kansallinen terveyseroja kaventava toimintaohjelma. Valmistelutyötä on ohjannut Kansanterveyden neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina useat hallinnonalat, kuntakenttä, terveyspalvelujärjestelmä, kansalais- ja ammattijärjestöt sekä terveystutkimus. Valmisteluun ovat osallistuneet myös Kansanterveyslaitos, Stakes, Työterveyslaitos sekä TEROKA-hanke.

Toimintaohjelman keskeisiä lähtökohtia ovat poikkihallinnollinen yhteistyö Terveys kaikissa politiikoissa -strategian mukaisesti sekä olemassa olevien rakenteiden ja toimintojen uudelleen suuntaaminen niin, että väestön terveyteen vaikuttavat ratkaisut edistäisivät erityisesti huonoimmassa asemassa olevien tilannetta. Toimintaohjelma kytkeytyy tiiviisti muihin valmisteilla oleviin ohjelmiin, kuten terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan, lapset, nuoret ja perheet -politiikkaohjelmaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan. Terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma julkistetaan keväällä 2008.

Seppo Koskinen ylilääkäri
KTL, Terveyden ja toimintakyvyn osasto

Eila Linnanmäki erikoissuunnittelija
Sosiaali- ja terveysministeriö

WHO etsii keinoja edistää terveyden tasa-arvoa maailmassa

Terveys jakaantuu maailmassa epätasaisesti paitsi maiden välillä myös niiden sisällä.

- Tasa-arvo terveydessä perustuu sosiaaliseen ja taloudelliseen tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen, sanoo WHO:n asettamaa komissiota johtava englantilainen Sir Michael Marmot.

- Näihin tekijöihin voidaan vaikuttaa, ja siksi maailmassa näkyvä epätasa-arvo terveydessä on epäoikeudenmukaista. Kesän 2008 alussa raporttinsa jättävä komissio tarkastelee terveyttä koko ihmisen elinkaaren ajalta.

- Tutkimme sitä, millaisissa oloissa ihmiset eri puolilla maailmaa syntyvät, kasvavat, elävät ja tekevät työtään ja mille terveyttä vahingoittaville tekijöille he altistuvat.

- Monissa maissa eri sosioekonomisissa luokissa käytetään alkoholia yhtä paljon, mutta siihen liittyvät terveysongelmat kasaantuvat alimpiin sosiaaliluokkiin. Meidän pitää selvittää onko syynä esimerkiksi huonompi ravitsemus vai ne sosiaaliset tilanteet, joihin juominen liittyy.

Väliraportissaan komissio on nostanut esiin muun muassa naisten huonosta sosiaalisesta ja poliittisesta asemasta seuraavat terveyshaitat monissa köyhissä maissa. Terveyserojen kaventaminen on KTL:n tärkeimpiä tehtäviä, ja siksi WHO on kiinnostunut yhteistyöstä laitoksen kanssa tällä alueella.

Terveyden sosiaaliset determinantit -komission väliraportti verkossa: http://whqlibdoc.who.int/publications/2007/interim_statement_eng.pdf