Publisher

National Public Health Institute

Usein ajatellaan, että ilmastonmuutos on arktisten jääalueiden sulamista, keskilämpötilan nousua ja poikkeuksellisia sääilmiöitä. Ilmastonmuutokseen liittyy kuitenkin myös merkittäviä haitallisia terveysvaikutuksia. Torjuessamme ilmastonmuutosta edistämme nykyisten ja erityisesti tulevien sukupolvien terveyttä.

Professori Jouko Tuomisto on luokitellut tärkeimmät ilmastonmuutokseen liittyvät terveysvaikutukset niiden toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Malaria ja vajaaravitsemus ovat listan kärjessä. Infektiotautiuhkiin kuuluvat malarian ja ripulitautien lisäksi ikävät hyttysten välityksellä leviävät dengue- ja chikungunyavirukset.

Ilmaston ja terveyden poikkitieteellisessä tutkimuksessa on meillä Suomessa jo nyt avautunut mielenkiintoisia näköaloja. Jalankulkusään ennustamisen lisäksi meteorologi Reija Ruuhelan mukaan saatamme tulevaisuudessa saada terveyssääennusteita, jotka on suunnattu sairauskohtaisesti.

***

WHO täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Vuosikymmenten ajan se on ollut Suomelle tärkeä kumppani. Yhteistyö on ollut erityisen hyödyllistä kansallisen terveyspolitiikkamme kehittämiselle ja arvioimiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön kansainvälisten asioiden johtajan Liisa Ollilan mukaan Suomea on hyödyttänyt erityisesti asiantuntijoiden verkostoituminen.

Suomalaisten yhteistyö WHO:n verkostoissa onkin ollut laajaa. Tartuntatautien kuten isorokon, polion ja influenssan lisäksi yhteistyö on ollut tiivistä mielenterveysongelmien sekä sydän- ja verisuonitautien parissa. Suomi oli keskeinen toimija muun muassa 10 vuotta kestäneessä ja 10 miljoonaa ihmistä tutkineessa WHO:n MONICA-projektissa.

WHO:n toiminta on suuntautumassa laajemminkin elintapariskien torjuntaan. Pääjohtaja Pekka Puskan mukaan maailmanlaajuisen tupakkasairausepidemian torjunnan tehostamiseksi solmittu kansainvälinen tupakkasopimus edistää kehitystä ravinnon, alkoholin ja liikunnan alueilla.

***

Osa tämän lehden kuvituksesta on saatu WHO:n kuvapankista. Kuvat tuovat eteemme vuosikymmenien takaisen ajan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Erityisen puhutteleva on kuva alaraajatukien ja kainalosauvojen varassa seisovasta polion sairastaneesta pojasta. Poliorokotukset aloitettiin 1950-luvulla. Ensimmäisten maiden joukossa oli Suomi.

Mutta kuva ei muistuta vain polion vaarallisuudesta vaan myös siitä, että terveyden edistämisellä ja suojelemisella on aina kasvot.

Pentti Huovinen
päätoimittaja
Kansanterveyslehti
etunimi.sukunimi@ktl.fi