Publisher

National Public Health Institute
Original page

(yhteisöllisyys), health, health promotion, non-governmental organisations, primary health care

Julkaistu 28.12.2007

Terveyden edistäminen on nyt ykkösasia koko maassa. Hallinnonalat ylittävä ja yhdistävä terveyden edistämisen politiikkaohjelma nostaa terveyden edistämisen poliittisesti tärkeimpien asioiden joukkoon. Terveyden edistämisessä tarvitaan toimivaa perusterveydenhuoltoa, mutta keinot löytyvät pääasiassa terveydenhuoltopalvelujen ulkopuolella.

- Politiikkaohjelma on valtioneuvoston yhteinen näkemys siitä, mitä eri hallinnonaloilla ja yhteiskunnan eri sektoreilla tulisi terveyden edistämiseksi tehdä. Käytännön vastuu siitä, että terveyden edistämisen näkökulma kulkee kunnissa läpi hallinnon, on kuntien luottamus- ja virkamiesjohdolla, toteaa ohjelmajohtaja Maija Perho sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Terveyden edistäminen on kunnille helpointa silloin, kun peruskunta on riittävän iso. Mutta oli kunta minkä kokoinen tahansa, terveyden edistämistä on johdettava aktiivisesti. Yksi Maija Perhon tehtävistä on miettiä, miten kunnat saavat jaettua osaamistaan.
- Parhaiten tieto leviää silloin, kun kuntajohtajat kertovat toisilleen kokemuksistaan, ja edelläkävijät innostavat muita.

Esimerkkejä terveyden edistämisen tosissaan ottaneista kunnista on jo useita. Perhon oma kotikaupunki, Turku, on mukana Terve Kunta -verkostossa. Kaupungissa on arvioitu esimerkiksi kaksi erilaista asemakaavaa siitä näkökulmasta, miten ne vaikuttavat ihmisten elämään. Toinen hyvä esimerkki on Kuopio, jossa uusien alueiden suunnittelussa varmistetaan sekä lasten että aikuisten turvallinen liikkuminen, erityisesti lasten koulutie.

Yhteisöllisyys edistää terveyttä

Yhteisöllisyyden vahvistaminen on yksi politiikkaohjelman tavoitteista. Kuopiossa kaupunkisuunnittelussa on huomioitu myös syrjäytymisnäkökulma. Hyvällä yhteiskuntasuunnittelulla on varmistettu, että uusilla asuntoalueilla, pienilläkin, on yhteisiä ihmisiä yhdistäviä aukioita tai alueita. Maija Perhon mielestä on tärkeää, että asuinalueilla on näitä yhteisiä areenoita, joita voivat olla vaikka koulujen pihat.
- Koulujen pihat toimivat samalla myös lähiliikuntapaikkana, jonne myös lapsiperheet voivat mennä ja verkostoitua. Tarvitaan muutakin kuin ostari.

Koulu on tärkeimpiä paikkoja tavoittaa kaikki ikäluokat ja tarjota terveyttä edistäviä toimintamuotoja. Turun Koulut-liikkeelle-hanke on Perhon mielestä hyvä esimerkki siitä, miten yhteinen juttu on johtanut moneen hyvään.
- Alun perin hankkeessa annettiin liikuntavälineitä ja raaka-aineita koulupihojen kunnostukseen. Vanhemmat ovat olleet mukana talkoissa. Koululaisilta on tullut lisää ideoita, ja uusia kumppanuuksia syntyy mm. yrityselämän kanssa. Hanke on vähentänyt jopa koulukiusaamista, vaikkei tämä ollut edes tavoitteena. Nuori Suomi on kehitellyt välituntiliikuntaa Turun mallin pohjalta ja levittänyt sitä muualle maahan. Yhteisöllisyyttä vahvistavat monet samanaikaiset ilmiöt, kuten ilmastonmuutos, joka pakottaa ihmiset ajattelemaan vastuutaan. Perhon mielestä Suomessa on eletty jo liian yksilökeskeisesti.

Järjestöillä tärkeä tehtävä

Suomessa kansalaisjärjestöt kyläyhdistyksistä valtakunnallisiin yhdistyksiin ovat tehneet paljon osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa työtä. Hyvänä esimerkkinä Perho mainitsee Marttaliiton, joka on löytänyt paikkansa varhaisen puuttumisen ja positiivisen ennalta ehkäisyn kentällä neuvoessaan nuoria perheitä tai itsenäistyviä nuoria ruoanlaitossa ja raha-asioiden hoidossa.

Kumppanuutta järjestöjen kanssa tarvitaan myös kansantautien ehkäisyssä. Diabetesliiton ja Sydänliiton kanssa toteutettu Dehko-hanke on Perhon mielestä merkittävin esimerkki järjestöjen yhteistyöstä kunnallisten palveluntuottajien kanssa. Allergia- ja astmaliitto on aloittamassa omaa ehkäisyohjelmaansa. Yli sadan sosiaali- ja terveysalan järjestön lisäksi liikuntajärjestöt ovat erittäin tärkeitä kumppaneita terveyden edistämisessä.

Yhteistyön tarvetta on edelleen erityisesti vanhustyössä. Perhon mielestä myös kuntien pitää ottaa vastuuta esimerkiksi ikääntyvien fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä.
- Tällainen toiminta voisi olla vaikka kotipalvelun ja kunnan liikuntatoimen tai liikuntajärjestön yhteistyötä. Meidän pitäisi saada ikäihmiset kiinnostumaan lihaskuntoa ja tasapainoaistia vahvistavasta liikunnasta. Tämä ei välttämättä itsestään selvästi kuulu vielä kunnan vanhustenhuollon strategiaan, vaikka sen pitäisi, painottaa Perho.

Terveyden edistäminen vahvemmin perusterveydenhuoltoon

Oman kotikaupunkinsa ammattilaisia haastatellessaan Maija Perho sai vastaukseksi, että terveydenhuollossa kyllä tiedetään mitä pitäisi tehdä, mutta kiire estää toimimasta. Perusterveydenhuolto pitää saada kuntoon ja terveyskeskuksista houkuttelevampia työpaikkoja, jotta terveyttä voitaisiin edistää osana sairauden hoitoa. Virkojen ja rakenteiden lisäksi tarvitaan myös motivaatiota ja osaamista.
- Perinteisesti tavoitteena on ollut hoitaa sairaudet mahdollisimman hyvin. Elintapakysymyksiin puuttuminen tässä tilanteessa vaatii lääkäriltä uudenlaista motivaatiota.

Yksi politiikkaohjelman tavoitteista on saada terveyden edistäminen painopisteeksi alan täydennyskoulutuksessa. Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on ensimmäisenä ottanut terveysliikunnan ja ravitsemuksen pakollisiksi oppiaineiksi. Koulutuksen laajeneminen muihin tiedekuntiin nopeuttaisi uudenlaisen ajattelun juurtumista.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Terveyttä edistävät elinolosuhteet: rakentaminen, liikenne, elinympäristön esteettömyys, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, työolot
Terveyttä edistävät elintavat: terveellinen ravinto, liikunta, päihteiden käytön vähentäminen, uni ja vireys, osallisuus ja yhteisöllisyys
Terveyttä edistävät palvelut: neuvola- ja perhekeskustyö, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, työterveyshuolto, työttömien terveydenhuolto, mielenterveystyö, ikäihmisten palvelut
Terveyden edistämisen osaaminen: terveystiedon opetus, ammatillinen peruskoulutus, täydennyskoulutus, hyvien käytäntöjen tuotteistaminen, markkinointi ja implementointi, viestintä
Terveyden edistämisen päätöksenteko, rakenteet ja johtaminen: terveyden edistämien kunta- ja palvelurakennehankkeessa, terveyden edistäminen valtiohallinnossa
Terveyden edistämisen seuranta ja arviointi: vaikutukset ja vaikuttavuus, alue- ja paikallistason hyvinvointi-indikaattorit

Maria Kuronen
Kansanterveys-lehti