Publisher

National Public Health Institute
Original page

climatic changes, elderly people, health effects, health risks, heat, malaria, undernourishment

Julkaistu 13.3.2008

Vuoden 2003 elokuun kaksi ensimmäistä viikkoa olivat Keski-Euroopassa poikkeuksellisen lämpimiä, vuorokauden keskilämpö monin paikoin 30 asteen vaiheilla, useita asteita edellisiä vuosia lämpimämpi. Etenkin Ranskassa tämä johti sellaiseen vanhusten ja sydän- ja keuhkosairaiden kuolleisuuden lisääntymiseen, että se koettiin skandaaliksi maan sosiaali- ja terveydenhuollolle.

Ranskassa arvioitiin hellekauden toisella viikolla kuolleen noin 15 000 ihmistä yli edellisten vuosien saman ajanjakson. Pahimpana päivänä kuolleisuus oli viisinkertainen aikaisempien vuosien keskiarvoon verrattuna. Koko Euroopassa arvioidaan sattuneen 30–35 000 ylimääräistä kuolemantapausta tämän hellekauden aikana.

Voidaanko helleaaltoihin varautua?

Helleaaltojen aiheuttama sairastuvuus ja ylikuolleisuus lienevät välittömimmät ja konkreettisimmat ilmastonmuutokseen liittyvät terveysvaikutukset. Kuitenkin jo ne antavat hyvän kuvan siitä, millaisten vaikeuksien kanssa painiskellaan, kun ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia pyritään ennustamaan.

Mistä me tiedämme, että helleaalto on juuri ilmastonmuutoksen tuottama, onhan niitä ollut aina? Vaikka se olisi totta, kuinka suuri on ihan oikea vaikutus? Kuoleeko vain huonokuntoinen potilas maanantaina, kun hän muuten kuolisi keskiviikkona? Onhan nytkin kaikenlaisia ilmastoja, miksi siis Australian tavanomainen sää olisi Euroopassa ongelma?

Jos vähänkään varauduttaisiin, vanhuksilla olisi juotavaa, omaiset kävisivät päivittäin katsomassa, terveydenhuolto vetäisi ja huoneita ilmastoitaisiin, jäisikö ongelmaa jäljelle?

Lähes kaikkien ilmastonmuutoksen oletettuihin terveysvaikutuksiin liittyy sama ennustamisongelma. Jos maapallo lämpiää, jokin paikka tulee huonommaksi viljanviljelyalueeksi, jokin toinen paremmaksi. Jos malariahyttysen elinolot paranevat jossakin, ne toisaalla heikkenevät kuivuuden takia, ja keinoja välttää malaria on toki paljon olemassa. Jos ripulitaudit lisääntyvät pintavesien lämmetessä ja ruoan pilaantuessa entistä helpommin, onhan meillä toki tekniikat tämä estää.

Juuri niin, tekniikat meillä on monella tavalla estää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia, mutta riittääkö poliittinen tahto ja raha niitä estämään yhtään enempää kuin estämään itse ilmastonmuutostakaan. Mutta se on selvää, että asioiden ennustettavuuteen nämä tekijät vaikuttavat olennaisesti. "Business as usual" johtaa selvästi hyvin moninaisiin ja erittäin suuriin terveysvaikutuksiin, ja ihmisten toimista riippuu, kuinka katastrofaalisina ne toteutuvat.

Malarialle altistuva väestö lisääntyy

Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC) julkaisi neljännen raporttinsa viime vuonna. Terveysvaikutuksista on siinä laajahko luku 8 (Confalonieri ym. 2007). Ennustetut terveysvaikutukset ovat periaatteessa yhdenmukaiset aikaisemmissa raporteissa esitettyjen kanssa. Aikaisempia skenaarioita arvioitiin mm. tässä lehdessä vuonna 1997 (Tuomisto, KTL 9/1997). Määrällisistä arvioista on niiden epävarmuustekijöiden takia jokseenkin täysin luovuttu, mutta todistusaineiston vahvuuden perusteella seuraukset on jaettu eri luokkiin (taulukko).

Erittäin suurella todennäköisyydellä (very high confidence) odotetaan malarialle altistuvan väestön lisääntyvän (ks. Ruutu, tässä numerossa), vaikka yhtä suurella varmuudella pienemmillä alueilla malarian riski vähenee. Usko muiden infektioiden suureen lisääntymiseen on jonkin verran vähäisempää, näin etenkin ripulitautien (medium confidence) ja denguekuumeen osalta (low confidence).

Vajaaravitsemus määrällisesti suurin ongelma

Määrällisesti suurimpana terveysvaikutuksena pidetään vajaaravitsemusta pääasiassa kuivuuden aiheuttamien satomenetysten takia. Tämä vaikutus on hyvin todennäköinen (high confidence). Tästä seuraa sitten toissijaisesti paljon muita vaikutuksia etenkin kehitysmaissa: nälänhädästä aiheutuvaa pakolaisuutta, epähygieenisiä ja sairauksia levittäviä pakolaisleirejä, maaltapakoa ja slummiutumista, psyykkisiä ongelmia, heimoristiriitoja ja suoranaisia sotia, joilla on kaikilla massiivisia terveysvaikutuksia.

Suurten väestöjen siirtymiset jo sinänsä aiheuttavat myös infektiotautien leviämistä, koska vastustuskyky mikrobeille ei ole lainkaan samanlainen eri puolilla maailmaa. Tästä eurooppalaisten meno muille mantereille on hyvänä esimerkkinä. Heidän mikrobinsa tappoivat mm. Amerikassa jopa 90 % suurten paikallisten kansojen väestöistä.

Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset vakava uhka

Lähes yhtä suurena tekijänä uudessa raportissa on nähty sään ääri-ilmiöiden vaikutus terveyteen (high confidence). Lisääntyneeseen luottamukseen näiden merkityksestä ovat epäilemättä vaikuttaneet suuret onnettomuudet kuten Euroopan helleaalto vuonna 2003, hirmumyrsky Katrina New Orleansissa vuonna 2005 sekä yleistyneet voimakkaat Karibian meren myrskyt ja Kaukoidän taifuunit. Edellisissä raporteissa pidettiin todennäköisenä, että myrskyt lisääntyvät, mutta niiden vaikutuksista ei uskallettu sanoa kovin varmaa.

Sen sijaan luottamus siihen, että Golf-virta ei muuta suuntaansa ainakaan sataan vuoteen, on vahvistunut, sen heikkenemistä tosin pidetään melko todennäköisenä.

Kaiken kaikkiaan muutokset entisiin raportteihin ovat lähinnä luottamustason muutoksia. Mitään selvästi uutta ja innovatiivista ilmastonmuutoksen vaikutusta terveyteen ei näytä ilmaantuneen. Omat luentokalvoni vuodelta 1987 voisi käyttää tänä päivänä juuri kenenkään huomaamatta mitään outoa.

Mielenkiintoista sen sijaan on, että useimmat herätti koko asiaan vasta englantilaisen talousmiehen Nicholas Sternin raportti lokakuussa 2006. Hän osoitti, että ilmastonmuutoksen estotoimien talouskasvua hidastava vaikutus on suurelta osalta myytti, ja itse asiassa ongelman jättäminen hoitamatta tulee katastrofaalisen kalliiksi. Taloudellinen uhka herätti nopeasti useimmat hallitukset, ja myös Euroopan Unioni ryhtyi nopeasti varsin mittaviin toimiin. Herää siis kysymys, arvostetaanko tiedettä ja terveyttä lainkaan niin paljon kuin uskotaan, ja vasta taloudellinen uhka saa sekä median että poliitikot liikkeelle. Samoin ympäristöjärjestöt ovat vasta nyt heränneet tosissaan ajamaan asiaa, josta tutkijat ovat varsin aktiivisesti puhuneet 20 vuotta.

Jouko Tuomisto, professori (emeritus)
KTL, Ympäristöterveyden osasto

Kirjallisuus
Confalonieri U, Menne B, Akhtar R, ym. Human health. Teoksessa: Parry ML, Canziani OF, Palutikof JP, van der Linden PJ, Hanson CE (toim.). Climate Change 2007: Impacts, adaptation and vulnerability. Contribution of Working Group II to the Fourth assessment report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge, UK: Cambridge Univ. Press, 2007:391–431.

Taulukko. Yhteenveto IPCC:n neljännessä raportissa arvioiduista ilmastonmuutoksen keskeisimmistä terveysvaikutuksista.