Publisher

National Public Health Institute
Original page

-synon infectious diseases, air humidity, climatic changes, communicable disease control, dengue, health risks, heat, malaria, monitoring

Julkaistu 13.3.2008

Ilmaston muutosten vaikutus tautiepidemioihin tunnettiin pitkään ennen kuin mikrobien osuus taudinaiheuttajina selvisi. Roomalaiset aristokraatit vetäytyivät kesäisin kukkuloilla oleviin kesäasumuksiinsa välttääkseen malaria-kuumetautia. Kaakkois-Aasiassa havaittiin varhain, että voimakkaasti maustetut ruoat aiheuttivat keskikesällä ripulitautia muita ruokia harvemmin.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa infektiotauteihin useilla mekanismeilla. Ilmaston vaikutuksille herkimpiä ovat vektorien, erityisesti hyönteisten ja niveljalkaisten välittämät infektiot, sekä veden välittämät infektiot.

Ilmasto-olosuhteet säätelevät vektorien elinaikaa ja lisääntymistä, niiden ihmiseen kohdistuvaa puremisen tai pistämisen tiheyttä sekä taudinaiheuttajamikrobin kehittymistä vektorin elimistössä. Kullekin vektori–taudinaiheuttajamikrobi-parille on optimaalinen lämpötilan ja sademäärän vaihteluväli. Muita vektorin ja taudinaiheuttajan menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat korkeus merenpinnasta, tuuliolosuhteet, päivänvalon kesto ja erilaiset kattamattomat, virtaamattomat vesipinnat.

Lisääntyvä kosteus ja lämpö laajentavat malarian riskialueita

Maailmanlaajuisesti tärkeistä infektiotaudeista ilmaston muutokset vaikuttavat todennäköisimmin malariaan. Rajut monsuunisateet ja korkea ilman kosteus liitettiin jo 1900-luvun alussa poikkeuksellisen runsaisiin malariavuosiin: syyksi havaittiin välittäjähyttysen tehostunut lisääntyminen ja pidentynyt elinaika. Viime vuosikymmeninä on havaittu, että Tyynen valtameren syklisesti esiintyvän El Nino -sääilmiön vaikutusalueella malarian epidemian riski kasvaa El Ninoa seuraavana vuonna viisinkertaiseksi muihin vuosiin verrattuna.

Pienetkin lämpötilan nousut voivat matemaattisten mallinnustutkimusten perusteella aiheuttaa mittavia muutoksia malarian levinneisyyteen. Maailmanlaajuinen 2–3 oC lämpötilan nousu lisäisi malarian riskialueella asuvaa väestöä 3-5 % eli usealla sadalla miljoonalla. Samalla vuosittainen malarian esiintymisjakso pitenisi monilla taudin nykyisistä endeemisistä alueista. Suurin osa lauhan vyöhykkeen malariavapaista alueista, muun muassa valtaosa Eurooppaa, olisi ilmastoltaan edelleen malarialle sopimatonta.

Dengue- ja chikungunyavirukset

El Nino -ilmiö lisää dengueviruksen aiheuttamien vakavia epidemioita muuttamalla talousveden varastointia ja aiheuttamalla avoimia vesipintoja, jotka sopivat välittäjähyttysten lisääntymiselle. Ennusteiden perusteella monet vektorien välittämät virusinfektiot lisääntyisivät ilmaston lämmetessä, tärkeimpänä niistä denguekuume.

Trooppisen Chikungunya-viruksen viime kesänä aiheuttama huomattava epidemia Italiassa osoitti, että trooppisen vyöhykkeen taudinaiheuttaja voi yksittäisen matkustajan maahan tuomana asettua lauhempaan ympäristöön, jos siellä on välittäjäksi sopiva hyönteisvektori. Sittemmin on havaittu, että taudin vektorina toimiva hyttynen Aedes albopictus on suhteellisen laajalle levinnyt Etelä- ja Keski-Euroopassa, joten taudin leviäminen laajemmalle alueelle Euroopassa on mahdollista. Ilmaston lämpeneminen laajentaa todennäköisesti aluetta, jolla välittäjähyttysiä esiintyy.

Ilmaston lämpeneminen lisää ripulitauteja

Ihmisten altistuminen veden välittämille infektiolle voi tapahtua saastuneesta juomavedestä, likaisen veden saastuttamasta ruoasta sekä altistumisista vapaa-ajan toiminnassa. WHO arvioi äskettäin, että jo vuonna 2000 siihen mennessä tapahtunut ilmaston lämpeneminen oli lisännyt ripulitautitapauksia 2,4 % maailmanlaajuisesti.

Koleraepidemioiden on havaittu liittyvän El Nino -säävaihteluun. Ilmaston muutokseen liittyvät rajumyrskyt heikentävät köyhissä maissa puhtaan veden saantia ja voivat katkaista turvallisen elintarvikeketjun. Ilmaston lämpenemiseen liittyvien myrskyjen aiheuttamat tulvat lisäävät väestön vaaraa saada leptospiroosi, tularemia tai verenvuotokuume näiden infektioiden endeemisillä alueilla.

Vaikutukset pohjoismaissa

Ruotsista raportoitiin muutama vuosi sitten ilmaston muutoksen aiheuttamaksi sopivia muutoksia puutiaisaivotulehduksen (TBE) esiintymisessä. On todennäköistä, että puutiaisen välittämien infektioiden (TBE, borrelioosi) endeeminen alue laajenee myös Suomessa ilmaston lämmetessä. Muun muassa tularemian ja nefropatia epidemican välittäjinä toimivien jyrsijöiden mahdolliset populaatiomuutokset ilmaston lämmetessä voivat heijastua näiden tautien epidemiologiaan Suomessa.

Tehokas seuranta auttaa havaitsemaan ja torjumaan muutoksia

Ilmaston muutoksen vaikutukset terveyteen ovat suuremmat köyhissä kuin rikkaissa maissa, syynä kehittymätön infrastruktuuri ja heikot mahdollisuudet reagoida tehokkaasti havaittuihin uusiin ongelmiin.

Infektiotautien epidemiologian muutosten ennustaminen ilmaston lämpenemisen yhteydessä on epävarmaa. Ilmastomuutoksen vastustamisen lisäksi on tärkeää, että kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan niitä seurantajärjestelmiä, joilla muutoksia voidaan havaita ja ryhtyä torjuntatoimiin. Suomessa valtakunnallinen tartuntatautirekisterin seuranta kattaa laaja-alaisesti infektiotautien kirjon. Sen lisäksi tarvitaan yhteistyötä eläinten infektiotautiseurannasta vastaavien sekä vektoreita tutkivien tahojen kanssa.

EU perusti äskettäin Tukholmaan infektiotautien alueella toimivan Tautikeskuksen (ECDC), ja myös WHO on viime vuosina vahvistanut kansainvälistä seurantaa ja tiedonvälitystä ongelmien tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Petri Ruutu, tutkimusprofessori
KTL, Infektioepidemiologian ja torjunnan osasto