Publisher

National Public Health Institute

WHO viettää 60-vuotispäiväänsä Maailman terveyspäivänä 7. huhtikuuta 2008. Maailma ja sen terveystilanne olivat järjestön perustamisen aikaan varsin erilaiset, mutta sen merkitys ja tavoitteet ovat yhä samat: Taudit eivät tunne poliittisia tai maantieteellisiä rajoja. Menestyksellinen tautien torjunta edellyttää kansainvälistä yhteistyötä!

Maailmanjärjestön perustamisen aikoihin tärkeimpiä ongelmia olivat erilaiset kulkutaudit, ravitsemuksen puutteet, äitiys- ja lapsikuolleisuus sekä terveyspalvelujen vähäisyys. Nämä eivät ole kadonneet, vaan ovat vielä tänäänkin vallitsevia maailman köyhimmissä maissa.

Parantuneen hygienian ja ravitsemustilanteen, rokotusten sekä terveydenhuollon kehityksen myötä useimmissa maissa, myös suuressa osassa kehitysmaita, odotettavissa oleva elinikä on suuresti parantunut ja kuolleisuus vähentynyt merkittävästi. Menestyksestä huolimatta monet vanhat tartuntataudit nostavat päätään ja uusia ilmaantuu. Malaria, tuberkuloosi ja AIDS aiheuttavat edelleen suurta tuhoa. SARS, lintuinfluenssa, ebola ja denguekuume ovat esimerkkejä uusista haasteista. Työ hygienian, ravitsemuksen, rokotusten ja perusterveydenhuollon puolesta on yhä ajankohtaista. Mutta suuria voittojakin on saavutettu: isorokko saatiin hävitettyä ja polion hävittäminen on lähellä.

Samaan aikaan krooniset kansantaudit ovat nopeasti lisääntyneet ja muuttuneet tärkeimmiksi kuolinsyiksi useimmissa maailman maissa. Kun Suomessa 1970-luvulla aloitettiin tehokas sydän- ja verisuonitautien ehkäisytyö, näitä tauteja kutsuttiin vielä hyvinvointisairauksiksi. Tänä päivänä tilanne on dramaattisesti muuttunut. Krooniset taudit ovat yleistyneet myös köyhimmissä maissa ja ovat syynä jo noin 60 prosenttiin maailman kuolemista. Ne ovat myös muuttuneet yhä enemmän alempien sosioekonomisten ryhmien vitsauksiksi.

Kroonisten tautien aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen ja terveydenhuollon taakan torjuminen on kuitenkin suuri uusi haaste. Ongelman taustana ovat paitsi demografinen muutos, erityisesti elintapojen länsimaistuminen globalisaation myötä. Tupakointi, epäterveellinen ruokavalio, liikunnan väheneminen ja alkoholi ovat tässä keskeisiä tekijöitä. Useimmat kehitysmaat ovat kuten Pohjois-Karjala 1960-luvulla - köyhiä ja sairaita!

Elintapariskien torjunta vaatii WHO:lta myös uudentyyppisiä toimenpiteitä. Globaalin tupakkasairausepidemian torjuntaan on saatu aikaan sitova kansainvälinen tupakkasopimus, joka vastaa merkitykseltään tartuntatautien torjunnassa tärkeää kansainvälistä terveyssäännöstöä IHR:ää. Tupakkasopimus edistää merkittävästi tehokasta tupakkalainsäädäntöä maailman maissa. Samanlaista kehitystä on tapahtumassa ravinnon, liikunnan ja alkoholin suhteen. WHO on muutenkin lisännyt työtään uusien terveyshaasteiden edessä. Tällaisia ovat niin terveydenhuoltohenkilöstön kuin väestönkin liikkuvuus, lääkkeiden ja rokotteiden saatavuus kehitysmaissa ja tähän liittyvät hinta- ja patenttikysymykset, luonnonkatastrofien seurausten hoitaminen sekä kansanterveydellisen infrastruktuurin vahvistaminen jäsenmaissa, jonka osalta on käynnistynyt yhteistyö Maailman kansanterveyslaitosten järjestön (IANPHI) ja WHO:n välillä.

Tämänvuotisen Maailman terveyspäivän, joka samalla on myös WHO:n 60-vuotispäivä, teema – ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset – heijastaa järjestön uusia haasteita. Ilmastonmuutos on tosiasia, jota pyritään hidastamaan kansainvälisillä toimilla. Muutoksella on monenlaisia terveydellisiä vaikutuksia, joita on tärkeä selvittää ja joihin pitää varautua. Ensi vaiheessa ne koskevat monia muita maita enemmän kuin Suomea. KTL on tähän teemaan liittyen yhteistyössä muun muassa Ilmatieteen laitoksen kanssa. Ilmastonmuutosta käsitellään laajemmin toisaalla tässä lehdessä ja Maailman Terveyspäivän Suomen tilaisuudessa.

Pekka Puska, pääjohtaja
Kansanterveyslaitos