Publisher

National Public Health Institute
Original page

costs, finns, health promotion, national health

Julkaistu 31.3.2008

Sairauksien vuoksi menetetään vuosittain 500 000 työvuotta

Kansalaiset pitävät terveyttä elämän arvoista suurimpana. Terveyden tutkimus osoittaa, että nykyisten kansantautiemme juuret liittyvät väestön elintapoihin, elinympäristöön ja elinolosuhteisiin. Terveytemme on sen summa, mitä tapahtuu kotona, työssä, kasvatuksessa, koulussa ja liikkumisessa. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy vaatiikin sekä taloudellisia resursseja että kaikkien yhteiskunnan sektoreiden yhteistyötä, koska terveyteen vaikuttavat suuresti terveydenhuollon ulkopuoliset asiat. Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on saanut uutta nostetta muun muassa hallitusohjelman terveyteen liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden ansiosta.

IV Valtakunnallinen kansanterveyspäivä kokoaa Helsinkiin 31.3. lähes viisi sataa eri sektoreiden terveyden edistämisen toimijaa ympäri Suomen kuuntelemaan terveyden edistämisen ajankohtaisia linjauksia ja kansallista tutkimustietoa yleisimmistä kansanterveytemme haasteista. Tavoitteena on käydä keskustelua myös alueellisen terveyden edistämisen kehittämisestä, resursseista sekä terveyden edistämisen painopistealueista. Terveyttä edistävien toimenpiteiden ja päätösten tulee perustua luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon väestön terveydentilasta ja terveyseroista.

Sijoittaminen terveyden edistämiseen maksaa itsensä takaisin

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat suurin kustannuserä kuntien taloudessa. Palvelutarpeen ja kustannusten kasvua kunnat voivat hallita edistämällä kaikenikäisten kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Kuntien taloudenpidon ratkaistavaksi jää yhtälö, jossa vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisen vähenee. Ikäihmisten terveydestä ja toimintakyvystä on pidettävä huolta ja samalla taattava hupenevan työikäisen väestön kunto. Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan sairastaminen syö vuosittain lähes puoli miljoonaa työvuotta. Vaikuttamalla poissaolojen yleisimpiin syihin, kuten tupakointiin, alkoholinkäyttöön, vakavaan ylipainoon ja masennukseen ja ehkäisemällä siten varhaista eläkkeelle jäämistä ja ennenaikaisia kuolemia tuotetaan selvää hyötyä kuntataloudelle.

Suomalaisten terveys on kohentunut viime vuosikymmeninä

Väestön terveydentila on nyt parempi kuin koskaan. Tämä näkyy elinajan odotteen kasvuna, toimintakyvyn parantumisena ja vähentyneenä kuolleisuutena tarttuvin tauteihin sekä kansantauteihin. Väestön terveyttä rasittavat kuitenkin lihavuus ja ylipaino, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Väestöryhmien väliset terveyserot ovat säilyneet suurina ja osin jopa kasvaneet. Myös alueelliset terveyserot ovat suuria. Yleisistä käsityksistä huolimatta väestön mielenterveys ei ole heikentynyt, eikä Suomi poikkea muista länsimaista yleisimpien mielenterveyden häiriöiden esiintyvyydessä. Masennuksen, ahdistuneisuuden, päihdehäiriöiden ja psykoosien hoitoon kohdistuvan kysynnän kasvu ja hoitopalveluiden tarjonnan lisääntyminen ovat näkyvimmät muutokset aiempaan nähden.

Terveyttä edistetään voimavaroja yhdistäen

Terveyden edistäminen on avain kansanterveyden kohenemiseen ja palvelujärjestelmän kustannusten hallintaan. Terveyden edistämisen tulee olla eri hallinnonalojen ja yhteiskunnan eri sektoreiden yhteinen tavoite, myös maailmanlaajuisesti.

Poikkihallinnollisella yhteistyöllä on päästy pitkälle joidenkin kuntien ja alueiden terveyden edistämisessä. Näiden alueiden terveyden edistämisyksiköissä tai terveyden edistämistoimijoiden verkostoissa tehdään moniammatillista yhteistyötä terveyden edistämisen hankkeissa ja ohjelmissa. Kunnat ovat Suomessa terveyden edistämisessä ja sen kehittämisessä eriarvoisessa asemassa, johtuen sekä maantieteestä että resursseista. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta mahdollistaa alueellisen yhteistyön terveyden edistämisen kehittämisessä. PARAS-hankkeen myötä alueille ja kaupunkeihin on syntynyt alueellisia yhteistoiminta-malleja väestön terveyden edistämiseksi.

Kansalaisten tekemät valinnat voivat joko edistää tai haitata terveyttä. Kansalaisten oman vastuunoton tukeminen ja terveellisten valintojen mahdollisuuksien takaaminen ovat haaste terveyden edistämisen toimijaverkostolle. Terveyden edistämistyön tulokset ovat varsin pysyviä, ja laajalla yhteistyöllä voidaan kunnassa kustannusvaikuttavasti edistää kuntalaisten terveyttä, ja samalla hillitä terveydenhuollon menojen kasvua.Terve ja työkykyinen väestö on valtiolle, kunnalle ja elinkeinoelämälle kilpailuetu.

Lisätietoja

Ks. IV Kansanterveyspäivän aineisto pdf 1,9 MB

pääjohtaja
Pekka Puska
Kansanterveyslaitos
p. (09) 4744 8200

kehittämispäällikkö
Heli Bäckmand
Kansanterveyslaitos
p. (09) 4744 7951
GSM 0400 163 633

etunimi.sukunimi@ktl.fi