Publisher

National Public Health Institute

Nuoruusiässä suhde vanhempiin muuttuu. Irtautuminen tapahtuu kuitenkin pikku hiljaa. Vanhempien tuki on tärkeää nuoren mielenterveydelle koko nuoruusiän ajan.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että suomalaislapset ja nuoret ovat tervettä väkeä. Taloudellisen hyvinvoinnin kasvaessa terveyskin aina vain paranee. Mielenterveys ei kuitenkaan näytä paranevan. Erilaisia mielenterveysongelmien oireita esiintyy nuorilla runsaasti. Viimeaikaisissa väestötutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että esimerkiksi nuorten masennusoireet saattavat olla jopa lisääntymässä. Vaikka ongelmat ovat yleisiä, nuoret eivät aina hakeudu hoitoon niiden vuoksi. Alle puolet nuorista, joiden mielenterveysoireilu haittaa elämää, hakeutuu mielenterveyden ammattilaisen arvioon.

Kuka tukee nuorta?

Mielenterveyden kannalta nuoruusikä on kasvavien riskien aikaa. Keho muuttuu, aivojen kehitys kiihtyy, hormonit hyrräävät, sosiaaliset verkostot kasvavat. Tietojen, taitojen ja vastuuntunnonkin pitäisi kaiken aikaa kasvaa. Kun kasvuhaasteita on paljon ja yhtä aikaa, voi tuen tarve kasvaa muutoin itsenäiseltä vaikuttavalla nuorellakin. Ikätoverituki on tärkeää mutta se ei riitä. Nuori tarvitsee myös aikuisen hyväksyntää ja tukea. Jokaisella nuorella pitäisi olla ainakin yksi aikuinen ihminen, joka on kiinnostunut hänestä ja joka voi tarvittaessa olla tukena. Muualla maailmassa opettaja tai urheiluvalmentaja voi olla nuorelle tärkeäkin tukihenkilö ja kannustaja.

Meillä oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun kaikki muuttuu. Yläluokilla opettajat vaihtuvat aineen mukaan eikä tiivistä opettaja–oppilas-suhdetta muodostu. Kouluterveydenhuolto on edelleen kiitoksen arvoinen innovaatio, mutta ei aina toimi mielenterveyden asioissa. Terveydenhoitaja ei kaikilla kouluilla ole päivittäin paikalla. Kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin aika saattaa kulua terveystarkastuksiin. Kaikki nuoret eivät ole mukana järjestetyssä harrastustoiminnassa.

Vanhemmuus muuttuu lapsen kasvaessa

Äidin ja vauvan vuorovaikutusta on pyritty seuraamaan ja vahvistamaan, jotta vauva kehittyisi suotuisasti. Äidin ja isän merkitys pienen lapsen hyvinvoinnille on yleisesti tunnustettu ja ymmärretty. Parisuhdetta pyritään usein pitämään koossa niin kauan, kun lapset ovat pieniä. Lasten tekemisiä seurataan, ja äiti tai isä ottaa selville, kuka se Liisa tai Matti on, jonka luo pienokaiseni on menossa leikkimään. Mihin nuoruusikäinen tarvitsee vanhempia?

Nuoruusikää pidettiin vielä 1900-luvun alkupuolella asiantuntijapiireissäkin luonnostaan myrskyisänä aikana, jolloin suhteet vanhempiin ovat kovalla koetuksella. Nuoruusiästä puhuttaessa puhutaan edelleen kehitystehtävistä: asioista, joita lapsi ja nuori pohtii ja joiden suhteen hän tekee uusia ratkaisuja kehityksensä edetessä. Nuoruusiän kehitystehtäviä ovat sopeutuminen omaan muuttuvaan kehoon, irtautuminen vanhemmista ja oman maailmankatsomuksen muodostaminen. Irtautuminen vanhemmista on ehkä käsitetty liiankin kirjaimellisesti. Nuoruusikä ei voi olla se kohta, jossa lapsesta lakataan huolehtimasta. Huolenpidon luonne vain muuttuu. Isä ja äiti voivat kulkea lapsen perässä tämän leikeissä. Nuoren mukaan ei enää pääse.

Huolehtimisen puute masentaa

Vanhemman on osoitettava nuorelle, että on kiinnostunut tämän menemisistä. Ne nuoret, joiden vanhemmat eivät tiedä, missä nuori viettää viikonloppuiltansa, voivat huonommin kuin nuoret, joiden vanhemmat seuraavat lastensa menemisiä. Nuorten menemisten vahtiminen on aiemmin yhdistetty lähinnä tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisyyn. Kouluterveyskyselyyn perustuvan aineiston mukaan kuitenkin myös masennuksen ja ahdistuneisuuden oireet olivat yleisempiä nuorilla, joiden vanhemmat eivät olleet selvillä nuortensa menemisistä tai tunteneet näiden ystäviä.

Perheen ongelmat myös nuoren ongelmia

Vanhempien omat vaikeudet vaikuttavat myös nuoren mielenterveyteen. Mikäli perheessä on talousvaikeuksia, perheenjäsen on vakavasti sairas tai vammautunut, vanhempi on joutunut tekemisiin lain kanssa tai vanhempien keskinäinen riitely on viime aikoina lisääntynyt, nuori on masentunut ja käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran viikossa todennäköisemmin kuin silloin, jos perheessä ei mainittuja vaikeuksia ole. Vaikutusmekanismeja voi olla useita. Alttius mielialan muutoksiin ja alkoholiongelmiin voi periytyä. Perimä ei kuitenkaan kokonaan selitä edes masentuneen vanhemman lapsen masennusta tai alkoholiongelmaisen vanhemman lapsen runsasta alkoholin käyttöä.

Vanhempien vaikeudet voivat vaikuttaa heidän mielialaansa ja sen kautta vuorovaikutukseen nuoren kanssa. Puolison kanssa riitelyn masentama tai lapsen sairaudesta ahdistunut äiti ei ehkä jaksa iloita nuoren koetuloksista. Petostuomion pituutta miettivä isä ei ehkä seuraa, mitä nuoren elämään kuuluu. Kun vanhemman tuki vähenee tai vuorovaikutustapa muuttuu negatiiviseen suuntaan, nuori voi masentua tai lisätä humalajuomistaan. Näyttää siis siltä, että nuorten vanhempia kannattaisi tukea: paitsi heidän oman hyvinvointinsa, myös nuoren hyvinvoinnin takia.

Köyhyys kalvaa – suhteellinenkin

Suhteellinen köyhyys on varsin tavallinen ongelma suomalaisella lapsiperheellä: etenkin, jos kyseessä on yksinhuoltajaperhe tai monilapsinen perhe. Perhepolitiikassa resursseja on jo pitkään haluttu siirtää tulonsiirroista palvelujen tarjoamiseen. Perheen talousvaikeudet voivat masentaa nuorta ja ajaa hänet hakemaan lohtua alkoholista.

Talousvaikeuksien vaikutus voi olla epäsuoraa eli vanhempien tuen ja vuorovaikutustapojen muutoksen kautta tulevaa. Vaikutus voi olla myös suora. Jos nuorella on vähän rahaa käytössään, hänen voi olla vaikeampi toimia toverisuhteissaan. Harrastuksiin osallistuminen voi olla hänelle liian kallista. Myös vapaa-ajan vietto muiden nuorten kanssa voi käydä liikaa kukkarolle, kun elokuvalippu maksaa kymmenen euroa ja latte kuusi euroa. Yksi pleikkaripeli ei kauan pysy puheenaiheena. Uusia olisi hankittava tiheään tahtiin.

Äidin huoli kannustaa hakemaan apua

Jos mielenterveyden ongelma on jo syntynyt, vanhempaa saatetaan tarvita auttamassa nuorta hakeutumaan hoitoon. Nuoren voi olla vaikea tietää, millaiset mielialan muutokset kuuluvat normaaliin elämään. Kyselytutkimuksen mukaan nuoren hoitoon hakeutumisen todennäköisyys lisääntyi merkittävästi jos nuoren äiti oli ollut huolissaan nuoren mielialan muutoksesta tai muutoksesta nuoren käyttäytymisessä. Masentuneeseenkin mielialaan voi tottua niin, ettei enää huomaa elämän olevan koko ajan harmaata. Kuitenkin avun saanti olisi tärkeää. Nuoruusiässä pitäisi pärjätä koulussa ja tehdä viisaita koulutusvalintoja. Toverisuhteita pitäisi jaksaa hankkia ja ylläpitää, jotta nuoruusiän kehitystehtävät onnistuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Masennus vaikuttaa nuoren toimintakykyyn: oppimiseen, ihmissuhteiden ylläpitoon, kykyyn ajatella tulevaisuutta ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja.

Sari Fröjd, tutkija
Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos
sari.frojd(at)uta.fi

Kirjallisuutta

Fröjd S. Mental Health in Middle Adolescence: Associations of Family Factors with Diverse Maladjustment Outcomes. Academic dissertation. Tampere School of Public Health. Acta Universitatis Tamperensis 1279. Tampere University Press. Tampere 2008.