Apunavigaatio
Uusi geenitieto avaa kansantautien taustat
- Palotie, Leena
Uusi geenitieto avaa kansantautien taustat
Uusi geenitieto avaa kansantautien taustat |
||
KTL, Molekyyliääketieteen osasto |
||
Perimän anatomian kirja on nyt saatu lähes valmiiksi, ihmisen DNA:n järjestäytymisen yksityiskohdat tunnetaan suhteellisen hyvin ja geenisanojen lukumäärästäkin alkaa olla tarkka käsitys. Erittäin lyhyessä ajassa, oikeastaan yhden vuosikymmenen aikana on edetty tilanteesta, jossa tiedettiin perimästä hyvin vähän, perimätiedon aikakauteen, jossa kaikkien geenien rakenne tunnetaan. Tietoverkoissa on tarkka sekvenssitieto kaikista, runsaasta 30 000 ihmisen geenistä (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/genome/guide/human/). Tämän informaation muuttaminen ymmärrykseksi vaatii lukuisien tutkijasukupolvien työn, mutta prosessi on alkanut ja ihmisen kehitystä, vanhenemista ja sairastumista voidaan tarkastella työvälinein, joiden tarkkuus ylittää 20. vuosisadan alussa eläneiden tutkijoiden hurjimmatkin unelmat. Perimän kaikkien geenien luentaa eri kudoksissa ja solutyypeissä yksilön eri kehitysvaiheissa ja tautiprosesseissa voidaan mitata. Voidaan myös tunnistaa yksilöllisiä eroja kaikissa perimän geeneissä geenisiruja käyttäen. Ihmisen ja muiden lajien perimän täydellinen sekvenssi ja uudet koko perimän analysointiin kehitetyt menetelmät antavatkin täysin uuden lähtökohdan ihmisen elimistön toimintojen ja tautiprosessien ymmärtämiselle. Perimän sekvenssitieto muokkaa jo nyt käsityksiämme ihmisen sairauksien synnystä, tulevaisuudessa se antaa perustan tautien uudelle diagnostiikalle ja uusien, biologiseen täsmätietoon perustuvien hoitojen kehittämiselle. Perimän yksilölliset erot ovat myös apuna yksilöllisten lääkevasteiden arvioinnissa, iän myötä ilmaantuvien sairauksien yksilöllisten riskiprofiilien tunnistamisessa, jopa infektiotautien tautikirjon ja rokotevasteen kartoittamisessa. Ensimmäisen kerran historiassa on mahdollista pyrkiä tunnistamaan perinnölliset tekijät kansantautien taustassa ja lopulta hyödyntää tätä tietoa kansantautien elämäntapa- ja ympäristöriskien arvioinnissa. Ymmärrys tautien biologisesta taustasta siis tarkentuu tarkentumistaan
geenitiedon myötä. Ongelmatonta tämä ei ole. Tautien
ehkäisyyn ja hoitoon uudesta geenitiedosta syntyy välineitä
vasta pitkällä aikavälillä ja laajojen väestöaineistojen
huolellisten analyysien avulla. Useat monitekijäisistä sairauksista
ovat kvantitatiivisia eli diagnoosi perustuu siihen, että potilaan
laboratorioarvot ovat niin sanottujen normaaliarvojen äärilaidalla.
Kun halutaan tutkia geenimuutosten vaikutusta tällaiseen, tarvitaan
huolella kerättyjä, kliinisesti hyvin tutkittuja ja useimmiten
varsin suuria epidemiologisia aineistoja, joissa geenimuutoksia analysoidaan.
Vasta kun epidemiologi, geenitutkija ja taitava biolaskennan osaaja yhdistävät
voimansa, voidaan arvioida luotettavasti yksilöllisten geenimuutosten
merkitys taudin synnylle, ehkä jopa sen etenemiselle. KTL:llä
on tulevaisuudessa ainutlaatuinen asema tuotettaessa geenitietoon perustuvaa
uutta ymmärrystä kansantaudeista. Tämän tiedon oikea
käyttäminen onkin suuri haaste tulevaisuuden terveyspolitiikan
päättäjille.
|
||
|
||
|
information page
magazine article
- Sydän- ja verisuonitaudeille lukuisia alttiusgeenejä
- Väitöskirja-artikkeli: Autismisukuja löytyi Keski-Suomesta
- Neuropsykiatriset sairaudet osin geneettisiä
test
guide
- Älä liiku flunssaisena
- Kurkkumätätapausten esiintyminen Suomessa 1917–2003/ Rokottajan käsikirja
- Jäykkäkouristustapaukset Suomessa vuosina 1900–1985/ Rokottajan käsikirja
organizational info
- DNA aineistot (in english)
- Mitä tutkimme FUSION-tutkimuksessa?
- Lisätietoja molekyylilääketieteen julkaisuihin
news
- Lihasvoiman yhteys metabolisen oireyhtymän (MBO) ilmaantuvuuteen miehillä
- Mikä voisi ohjata elintapoja bonus, sakko vai jokin muu?
- Vauhdikas ja hidas voimaharjoittelu suoritusnopeuden vaikutus varttuneiden naisten luun tiheyteen