Publisher

National Public Health Institute
Original page

(avloppsledningar), household water, hydraulic engineering, indoor air, injurious effects, legislation, microbes, pipeline network, quality, real estates, spas, swimming baths, ventilation, water pipes

Julkaistu 9.11.2005

Talousvesi

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua yleisesti säätelee STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (STMp 461/2000), joka pohjautuu Euroopan Neuvoston direktiiviin (98/83/EY): talousvedessä ei saa olla pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle.

Lämmin käyttövesi- ja kylmävesijärjestelmät

Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan asunnossa ja muussa oleskelutilassa ei saa olla mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Kunnan terveysviranomainen voi velvoittaa sen, jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

1.7.2007 voimaan tulevassa uudessa kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevassa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ( Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, D1, Ympäristöministeriö 2007) on annettu mm. seuraavia määräyksiä:

1. Kylmävesijohdot on suunniteltava ja asennettava siten, ettei veden lämpötila niissä kohoa liikaa. Kokoelmassa suositellaan että kylmän veden lämpötila ei yleensä saisi nousta yli 20 °C:een.
2. Lämminvesilaitteisto on suunniteltava ja asennettava siten, että veden lämpötila siinä on vähintään 55 °C. Vesilaitteiston odotusajan johto-osuuksissa veden lämpötila voi laskea alle 55 °C:n.
3. Henkilökohtaiseen puhtaanapitoon tarkoitetuista lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla korkeampi kuin 65 °C.

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) pidetään lämpimän käyttöveden 55 °C:n lämpötilaa vähimmäisvaatimuksena uudistuotannossa sekä korjattaessa ja uusittaessa vanhojen rakennusten laitteistoja. Nykyisissä rakennuksissa muuten lämpimän käyttöveden 50 °C on toimenpideraja, minkä alittuessa on ryhdyttävä korjaustoimiin alhaisen lämpötilan aiheuttaman mahdollisen terveyshaitan poistamiseksi. Riittävän korkeiden lämpötilojen saavuttamiseksi siirtimeltä tai varaajalta lähtevän vesijohtoveden lämpötilan on oltava ohjeellisia arvoja korkeamman, ja riittävät lämpötilat on selvitettävä kiinteistökohtaisesti. Ko. lämpötilat mitataan käyttöpisteistä veden 1-2 minuutin valutuksen jälkeen. Em. lämpötiloja suositellaan käytettäväksi estämään veden mikrobiologisen ja kemiallisen laadun heikkenemisen ja lämpökestoisten pieneliöiden lisääntymisen. Asumisterveysohjetta sovelletaan asuntojen ja soveltuvin osin myös muiden oleskelutilojen, kuten hoito-, huolto- ja oppilaitosten rakennusten terveydellisten olojen valvontaan ja arviointiin kuntien terveydensuojeluviranomaisten toimesta.

Kostuttimet ja jäähdytysjärjestelmät (ilmanvaihto)

Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, D2, Ympäristöministeriö 2003) on mm. määrätty seuraavaa:

1. rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että sisäilmassa ei esiinny terveydelle haitallisessa määrin kaasuja, hiukkasia tai mikrobeja eikä viihtyisyyttä alentavia hajuja,
2. jäteilma on johdettava ulos siten, ettei rakennukselle, sen käyttäjälle tai ympäristölle aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa,
3. epäpuhtaudet eivät saa haitallisessa määrin päästä leviämään rakennuksessa ilmakanavien tai ilmanvaihtolaitteiden kautta.

Saman kokoelman ohjeen mukaan kostuttimissa tuloilman kanssa kosketuksiin joutunutta vettä ei yleensä palauteta kostutusosaan. Jos erityisistä syistä kiertovettä kuitenkin käytetään, kostuttimet varustetaan ylijuoksutuksella ja vedenkäsittelylaitteilla, jotka estävät mikro-organismien kasvun.

Työympäristössä Työturvallisuuslaki (738/2002) määrittelee että työntekijän altistuminen turvallisuudelle ja terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle. Työturvallisuuslakiin pohjautuvan valtioneuvoston päätöksen (VnP 1155/1993) tarkoitus on työntekijöiden suojelu työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta. Legionellat kuuluvat biologisten tekijöiden luokituksessa ryhmään 2, eli ovat siis sellaisia biologisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa ihmisille sairauden ja voivat olla siten vaarallisia työntekijöille. Luokituksen mukaan ne eivät ole todennäköisesti leviämässä väestöön ja niitä vastaan on käytettävissä yleensä tehokas ehkäisykeino tai hoito. Kts. tarkemmin myös sosiaali- ja terveysministeriön päätös (229/1998) ja biologisten tekijöiden luokitus, Turvallisuustiedote 43.

Kylpylöiden ja uimahallien vesijärjestelmät

Terveydensuojelulain (763/1994) mukaan leirintäalue tai muu vastaava majoittumiseen varattu alue sekä yleiseen käyttöön tarkoitettu uimala, uimahalli, uimaranta, kylpylä, sauna tai muu vastaava alue tai laitos on suunniteltava, varustettava sekä sitä on kunnossapidettävä ja hoidettava siten, ettei siellä oleskeleville aiheudu terveyshaittaa. STM:n asetuksen (Uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, 315/2002) mukaan allasvedessä ei saa olla pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisia määriä, joista voi olla haittaa ihmisen terveydelle. Allasveden tulee täyttää ko. asetuksen liitteessä esitetyt laatuvaatimukset ja sen on oltava myös muutoin käyttötarkoitukseen sopivaa. Allasveden mikrobiologinen laatu tulee turvata ensisijaisesti veden klooridesinfioinnilla.