Apunavigaatio
Rokotetutkija luotsaa rokotusohjelman uudistusta
- Hyryläinen, Marja
Rokotetutkija luotsaa rokotusohjelman uudistusta
Rokotetutkija luotsaa rokotusohjelman uudistusta |
||
|
KTL, Kansanterveys-lehti |
||
|
KTL:n rokoteosastolla kuhisee siellä valmistellaan koko rokotusohjelman uudistamista vuonna 2005. Osastonjohtajan Terhi Kilven mukaan rokotusohjelma muuttuu uudistuksen myötä lapsille miellyttävämmäksi. Tähän päästään muun muassa siirtymällä uuteen yhdistelmärokotteeseen, jonka käyttöönotto vähentää lapsille annettavia pistoja. Lähes kymmenen vuotta Kansanterveyslaitoksella rokotteita tutkinut Terhi Kilpi on aina ollut kiinnostunut lasten terveydestä. Hän valmistui lääkäriksi vuonna 1982 ja erikoistui seitsemän vuotta myöhemmin lastentauteihin. Työskenneltyään muun muassa lasten syöpäosastolla ja väiteltyään tohtoriksi lasten bakteerin aiheuttamista aivokalvontulehduksista, hän joutui vaikean päätöksen eteen: jatkaako kliinistä työtä lastenlääkärinä vai jatkaako tutkijana. Sen lisäksi että Trhi Kilpi halusi vaikuttaa useampien kuin hoitamiensa lasten terveyteen, hän kertoo myös KTL:n vaikuttaneen päätökseen valita tutkijan ura. Heti valmistumisensa jälkeen vuonna 1994 häntä pyydettiin mukaan KTL:ssä käynnissä olevaan pneumokokkikonjugaattirokotteiden tehotutkimukseen. Terhi Kilpi tarttui houkuttelevaan tarjoukseen ja jäi laitokselle, sillä seurauksella että hän toimii nyt KTL:n rokoteosaston johtajana. Terhi Kilpi kertoo pneumokokkikonjugaattirokotteiden tehotutkimuksen olevan edelleen yksi rokoteosaston merkittävimmistä tutkimushankkeista. Pneumokokki on bakteeri, joka aiheuttaa lievempien sairauksien kuten välikorvan ja poskiontelon tulehduksien lisäksi vakavia sairauksia kuten aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä ja keuhkokuumetta. Yli 2 500 lasta sisältävällä tutkimuksella on selvitetty pneumokokkikonjugaattirokotteiden tehoa lasten korvatulehduksia vastaan. Tähän mennessä kehitetyillä rokotteilla on pystytty ehkäisemään vain kuusi prosenttia kaikista pikkulasten välikorvantulehduksista. Se kuulostaa ja onkin vähän. Kilpi ei kuitenkaan ole huolissaan tai yllättynyt. Välikorvantulehduksella on niin monta muutakin aiheuttajaa kuin pneumokokki, ettei hänen mielestään olisi ollut realististakaan odottaa merkitsevästi parempaa tulosta. Vuoteen 1999 asti jatkuneen tutkimuksen tuloksia analysoidaan yhä. Rokotusohjelma uudistuuTerhi Kilpi on omien sanojensa mukaan työnarkomaani. Hänen ainainen ongelmansa on koko perhettä tyydyttävän tasapainon löytäminen työn ja vapaa-ajan välillä. Asiaa ei auta se että tällä hetkellä hänellä on töitä tavallistakin enemmän. Rokoteosastolla on käynnissä koko rokotusohjelman uudistaminen vuonna 2005. Kilven mukaan yksi uuden ohjelman suurimpia muutoksia on nyt käytössä olevan DTP-rokotteen hinkuyskäosuuden vaihtaminen sellaiseksi, joka ei sisällä kokonaisia soluja. Tätä solutonta rokotetta on käytetty Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa jo jonkun aikaa. Suomessa sen käyttö on aloitettu kuusivuotiaille lapsille. Uuteen rokotteeseen siirrytään, koska se aiheuttaa vähemmän haittavaikutuksia kuin vanha, kokonaisia soluja sisältävä rokote. Rokotteiden tehoissa ei ole eroja. Terhi Kilpi kertoo häneltä kysytyn miksei uuteen rokotteeseen ole siirrytty jo aikaisemmin, jos se kerran on parempi. Syy tähän on yksinkertaisesti se että se on uusi, eli ettei kaikista sen ominaisuuksista ole aikaisemmin ollut saatavissa luotettavaa tietoa. Sen lisäksi Suomessa on ollut vara valita, sillä vanhakin rokote on hyvä.Vain viisi pistostaHinkuyskärokotteen vaihtamisen ohella suurin muutos uudessa ohjelmassa on siirtyminen kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta ja hinkuyskältä suojaavasta DTP-rokotteesta viittä sairautta vastaan suojaavaan yhdistelmärokotteeseen. Edellisten lisäksi se suojaa Hib:ltä ja poliolta. Siihen siirtyminen vähentää alle kaksivuotiaille annettavien pistosten määrän 12:sta viiteen. Terhi Kilven mukaan rokotusohjelman uudistamisen tuntuvin muutos onkin sen rasittavuuden pieneneminen: pistosten vähenemisen lisäksi myös kuume- ja paikallisreaktioita on odotettavissa aiempaa vähemmän. Lasten mukavuudella on hintansa kun vanhan ohjelman toteuttaminen tuli maksamaan noin viisi miljoonaa euroa, uusi on lähes puolet kalliimpi. Yksi syy kasvaviin kuluihin on, ettei KTL:ssä enää vuoden 2003 jälkeen valmisteta rokotteita. Uuden, kalliimman rokotteen tekemiseen ei Suomessa ole resursseja, joten se hankitaan ulkomailta.Poliorokotteita vähennetään Uuteen rokotusohjelmaan kuuluu myös polion tehosterokotteiden vähentäminen, mikä on osittain jo aloitettukin. Poliorokote voi ajan mittaan käydä tarpeettomaksi, jos maailman terveysjärjestön WHO:n pyrkimys hävittää polio maapallolta vuoteen 2005 mennessä onnistuu. Uuteen ohjelmaan saattaa vielä kuulua 1415-vuotiaiden rokottaminen hinkuyskää vastaan. Sen tarkoitus on estää nuoria, joiden terveydelle hinkuyskä ei ole vaaraksi, tartuttamasta sitä vauvoihin, joille se on vakavaa. Rokotusohjelmauudistus teettää koko rokoteosastolla paljon töitä. Ensiarvoisen tärkeää on, että ohjelmamuutokseen liittyvä koulutus ja tiedotus saadaan hyvin käyntiin heti sosiaali- ja terveysministeriön virallinen päätöksen tultua, mikä tapahtunee tulevana syksynä. Rokoteturvallisuus Suomessa hyväRokotusohjelman turvallisuuden seuranta on yksi tärkeimpiä rokoteosaston tehtäviä. Terhi Kilven mukaan Suomessa rokotteiden turvallisuuteen luotetaan ja tämän luottamuksen säilyttämiseksi tehdään paljon töitä. Hän mainitsee muun muassa EU:n kanssa yhteistyönä toteutettavan rokoteturvallisuusprojektin. Osana sitä selvitetään olisiko mahdollista tai edes tavoiteltavaa toteuttaa kaikki rokotukset kirjaava koko maan kattava rokoterekisteri. Sen avulla olisi esimerkiksi haittavaikutusten määrää ja laatua huomattavasti nykyistä helpompi seurata. Rokoterekisteristä on tällä hetkellä käynnissä pilottitutkimus kokeilupaikkakunnilla. Valmistuttuaan vuonna 2004 se kertoo rekisterin toteutettavuudesta.Rokoteturvallisuus herättää aika ajoin kiivaita keskusteluja. Haittavaikutuksia ja niiden merkitystä lähinnä lasten terveydelle seurataan tarkasti. Terhi Kilven mielestä julkisuudessa käyty keskustelu herättää parhaimmillaan päättäjät selvittämään sen taustoja ja lisää yleistä tietoutta rokoteturvallisuudesta. Keskustelulla saattaa kuitenkin olla myös huonoja seurauksia. Ruotsissa muun muassa 1980-luvulla käyty haittavaikutuskeskustelu johti hinkuyskärokotten poistamiseen yleisestä rokotusohjelmasta. Päätöksen myötä haittavaikutukset toki loppuivat, mutta samalla lasten hinkuyskä lisääntyi. Kilven mielestä riskien arvioiminen on elintärkeä osa lasten terveyden kannalta parhaan ja turvallisimman rokotteen ja ohjelman valitsemista. Kansanterveys motivoiPuhuessaan osastonsa tavoitteista, Terhi Kilpi kertoo jo mainitsemistaan projekteista. Tällä hetkellä melkein kaikki lyhyen aikavälin tavoitteet kietoutuvat tavalla tai toisella rokoteturvallisuuden, pneumokokkirokotteiden ja rokotusohjelman uudistamisen ympärille. Vaikka suuri osa tästä työstä on kovin arkista puurtamista, työ jaksaa silti motivoida. Halu tehdä töitä koko kansan terveyden eteen on juurtunut syvälle. Myös tutkijan työn älyllinen haasteellisuus vetää puoleensa, eikä Terhi Kilpi oikein osaa kuvitellakaan itseään tekemässä mitään muuta. Huonojakin puolia siinä kuitenkin on kiireen lisäksi Kilpeä harmittaa resurssien puute. Aina tuntuu siltä, ettei yhtä projektia kohti ole tarpeeksi ihmisiä. Vaikeimpaan ongelmaansa, ajankäytön hallitsemiseen, Terhi Kilpi on kuitenkin saamassa lääkettä pian, sillä hänellä on edessään viiden viikon loma perheensä kanssa. Silloin hän aikoo olla mahdollisimman paljon kolmen lapsensa kanssa, eikä tehdä yhtään töitä tai ehkä vain ihan vähän& |
||
|
|
||
|
|
||