Publisher

National Public Health Institute
Original page

BCG Vaccine, diphtheria-tetanus vaccine, hepatitis a vaccines, hepatitis b vaccines, influenza vaccines, injurious effects, measles-mumps-rubella vaccine, poliovirus vaccine, inactivated, poliovirus vaccines, vaccines

Julkaistu 3.1.2008

Rokotusten haittavaikutuksista ilmoittaminen väheni merkittävästi vuonna 2006 lähinnä siksi, että rokotusohjelman muutos vähensi lapsille annettavien pistosten määrää. Myös BCG-rokotusten rajaaminen vain riskiryhmiin vuoden 2006 syksyllä on vähentänyt ilmoitettuja haittoja.

Ilmoituksia epäillyistä haitoista kertyi vuonna 2006 589, kun vuonna 2005 niitä tehtiin 977. Eniten raportoitiin yhä paikallisreaktioita ja lieviä yleisoireita. Vakavia haittoja ilmoitettiin 36 kappaletta, kun edellisvuonna niitä oli 40. Kaikkiaan Suomessa annettiin yli kaksi miljoonaa rokoteannosta, joista noin 1,5 miljoonaa yleisen rokotusohjelman puitteissa. Vakavaksi luokiteltuja haittatapahtumia kirjattiin 1,7 kutakin 100 000 rokotetta kohden.

Haittavaikutusilmoitusten vuotuinen määrä lisääntyi vuosina 2002–2004 BCG-rokotevalmisteen vaihduttua elokuussa 2002 (kuvio 1). Uuteen BCG-rokotteeseen (Statens Serum Institutet, Tanska) liittyi huomattavasti aikaisempaa valmistetta enemmän haittoja. Haitoista kertynyttä tietoa käytettiin päätöksenteon tukena, kun BCG-rokotukset rajattiin1.9.2006 lähtien annettaviksi ainoastaan riskiryhmille. Tämän jälkeen on raportoitu vain yksi haitta, kainalon alueen suurentunut imusolmuke.

Kuvio 1. Vuosina 1997–2006 ilmiotetut rokotusten haittavaikutukset.

Vuonna 2005 kaikista rokotteista tehtyjen haittailmoitusten kokonaismäärä kääntyi laskuun, kun alle 2-vuotiaille annettavien pistosten määrä väheni kahdestatoista viiteen. Ilmoitusten määrä väheni merkittävästi vielä vuonna 2006, jonka päättyessä kaikki alle 2-vuotiaat rokotettiin uuden rokotusohjelman mukaan viisivalenttisella rokotteella (DTaP-IPV-Hib).

Yleisen rokotusohjelman rokotteista aiempaa vähemmän haittailmoituksia

Tavallisimpia DTaP-IPV-Hib-rokotteesta raportoituja oireita, kuten kipu, itkuisuus, kuume ja pistosalueen paikallisreaktiot, raportoitiin nyt edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2005 ilmoitettiin 193 haittaa, joista kahdeksan oli vakavia (taulukko 1). Vastaavasti vuonna 2006 ilmoitettiin 152 haittaa, joista neljä luokiteltiin vakaviksi. Vakavat haitat on lueteltu taulukossa 2. Yksi vakavaksi luokitelluista haitoista oli velttouskohtaus 3 kk:n ikäisellä lapsella välittömästi ensimmäisen rokotuksen jälkeen. Lisäksi vartalolle nousi nokkosihottumaa. Koska kyseessä oli ensimmäinen annos, eikä aiempaa altistumista rokotteen sisältämille aineelle ollut, kyseessä tuskin voi olla allerginen reaktio. Toinen, 5 kk:n ikäinen lapsi sai epileptisen kohtauksen 45 minuutin kuluttua rokotteen antamisesta. Kahdella lapsella oli sairaalahoitoon johtaneita suolioireita, toisella todennäköisesti samanaikaisesti annettuun rotavirus-rokotteeseen liittyen, toisella lapsista oli ilmeinen gastroenteriitti.

DTaP-IPV rokotteista tehtiin vuonna 2006 vain 66 ilmoitusta, kun edellisvuonna niitä oli 153. MPR-rokote oli annettu samanaikaisesti 52 tapauksessa, joista kaksi luokiteltiin vakaviksi. Toinen oli ajoitukseltaan MPR-rokotukseen liittyväksi sopiva kuumekouristus 5 vrk:n kuluttua rokotuksesta ja toinen rokotuspäivän iltana alkanut kurkkukipu ja kuumetauti, jonka aiheuttajaksi osoittautui sairaalatutkimuksissa streptokokki.

Influenssarokotetta on vuodesta 2002 lähtien tarjottu lääketieteellisille riskiryhmille ja 65 vuotta täyttäneille. Vuonna 2006 tavallisin raportoitu haitta oli edellisvuoden tapaan paikallisreaktio. Kansanterveyslaitokselle saapui 26 ilmoitusta, mikä on alle puolet edellisvuoden ilmoituksista (55). Vakavaksi luokiteltuja haittoja olivat sisäkorvaperäinen huimaus (vestibuloneuriitti), fibromyalgia ja siihen liittyvä päänsärky sekä epileptisen kohtauksen ilmaantuminen rokotetulle runsaan valvomisen jälkeen. Lisäksi yhdellä rokotetuista todettiin urosepsis.

Ilmoitukset dT- ja dtap-rokotteiden paikallisreaktioista puolittuivat

Vuonna 2006 kurkkumätä-jäykkäkouristus (dT)-tehosteeseen liittyen ilmoitettiin 128 haittaa ja dtap-rokotteeseen 27 haittaa (taulukko 1). Valtaosa haitoista oli paikallisreaktioita, joista osaan liittyi myös yleisoireita. Toimintaohje jatkorokottamisesta dT- ja dtap -paikallisreaktioiden jälkeen on kenties auttanut arvioimaan, milloin paikallisreaktioista on tarpeen tehdä ilmoitus haittavaikutusrekisteriin. Ohjeet jatkorokottamisesta paikallisreaktion jälkeen: www.ktl.fi/tetanus_paikallisreaktio.

Neljä dT-rokotuksen jälkeen ilmaantunutta haittaa luokiteltiin vakaviksi. Ne on esitetty taulukossa 2. Yksi näistä oli anafylaktinen reaktio rokotetulla, joka sai tuntia myöhemmin kortisoni-puuduteinjektion nivelbursaan ja viisi minuuttia sen jälkeen anafylaksiaan sopivia oireita. Silmälääkärin rutiinikontrollin yhteydessä todettiin 12-vuotiaalla tytöllä viitteitä kohonneesta kallonsisäisestä paineesta kahden vrk:n kuluttua dtap ja Hepatiitti A+B -rokotuksesta. Neurologin tutkimuksissa diagnosoitiin benigni intrakraniaalinen hypertensio (pseudotumor cerebri).

Kuumekouristus 10 lapselle MPR-rokotuksen jälkeen

Vuonna 2006 tehtiin KTL:n seurantajärjestelmään 114 ilmoitusta MPR-rokotteista (taulukko 1). Tavallisimmat raportoidut haitat olivat kuume ja ihottuma noin viikon kuluttua rokotuksesta. MPR-rokotteisiin liitetyt kuumekouristukset ajoittuvat yleensä 7–12 vrk:n päähän rokottamisesta. Kuumekouristusten ilmaantuvuudeksi rokotuksen jälkeen on arvioitu olevan 30 tapausta 100 000 rokotettua kohden. Vuonna 2006 kuumekouristuksia raportoitiin yhteensä 10, mikä on hieman alle kolmasosa odotettavissa olevien kuumekouristusten määrästä, kun rokotetta jaettiin 120 000 annosta. Vastaavasti tuhkarokkoon sairastuneesta 100 000:sta kuumekouristuksen saa arviolta 500 sairastunutta. Kuumekouristuksista seitsemän luokiteltiin vakaviksi (taulukko 2.)

Kaikkiaan MPR-rokotteen jälkeisistä tapahtumista 12 luokiteltiin vakaviksi (taulukko 2). Luokittelun tavallisin peruste oli sairaalahoito. Yksi lapsista sai vasovagaalisen reaktion, ja yhdellä lapsella oli kuumetta ja syömättömyyttä stomatiittiin liittyen. Kahdella lapsella raportoitiin idiopaattinen trombosytopenia (ITP). Trombosytopeniaa esiintyy vihurirokon jälkeen arviolta kymmenkertainen määrä verrattuna MPR-rokotukseen.

Puutiaisaivotulehdusrokote ahvenanmaalaisille

Vuonna 2006 kaikki 7 vuotta täyttäneet ahvenanmaalaiset saivat halutessaan puutiaisaivokuumerokotteen osana yleistä rokotusohjelmaa. Rokotetta jaettiin 25 000 annosta enemmän kuin edellisvuonna. Haittailmoituksia tuli 31 (taulukko 1), joista pääosassa ilmoitettiin erilaisia jäsensärkyjä ja yleistä sairauden tunnetta. Vakavaksi luokitelluista haitoista toinen oli reaktiivinen artriitti ja toinen Guillain-Barren oireyhtymä, molemmat Ahvenanmaan ulkopuolelta.

Hepatiitti A+B -rokotteita otettiin ahkerasti

Hepatiitti A -rokotteita jaettiin noin 65 000 annosta edellisvuotta vähemmän. Sen sijaan hepatiitti B ja hepatiitti A+B -rokotteita jaettiin edelleen runsaasti. Hepatiitti A -rokotteista ilmoitetut haitat vähenivät alle puoleen ja hepatiitti B -rokotteista kolmannekseen edellisvuotista (taulukko 1). Vakavia haittoja raportoitiin kolme hepatiitti A -rokotteeseen liittyen: anafylaksian kaltaiset oireet, seerumitaudin kaltaiset oireet ja yksi rokotetuista sai kuumeisen infektion rokotuksen jälkeen. Hepatiitti A+B -rokotteen jälkeen ilmoitettiin harvinainen haitta: Pityriasis lichenoides.

Ilmoitukset epäillyistä haitoista välttämättömiä

Rokottaminen on keskeinen osa tartuntatautien torjuntatyötä. Infektioiden juuriminen väestöstämme siirtää huomion itse taudeista rokotteisiin ja niihin liitettyihin haittoihin. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää, että kaikki odottamattomat tai vakavaksi luokiteltavat haitat ilmoitetaan Kansanterveyslaitokselle. Ainostaan aktiivisella ilmoittamisella voimme taata ajantasaisen tiedon ylläpitämisen Suomessa todetuista haitoista. Rokottajan lisäksi ilmoituksen haittaepäilystä voi tehdä hoitava lääkäri. Tämä tulisi muistaa erityisesti vakavia haittoja havaittaessa.

Rokotusohjelmaa voidaan lähes aina jatkaa todetun haitan jälkeen. Tietoa haitoista ja niihin suhtautumisesta löytyy KTL:n rokoteturvallisuussivuilta, joita päivitetään aktiivisesti vuoden 2008 aikana.

Tea Nieminen, rokoteturvallisuuslääkäri
Ulpu Elonsalo, rokoteturvallisuuslääkäri
Hillevi Tikkanen, terveydenhoitaja
KTL, Rokoteturvallisuusyksikkö

Ohjeet ilmoittamisesta ja haittojen seurantaraportit sijaitsevat osoitteessa www.ktl.fi/rokoteturvallisuus