Publisher

National Public Health Institute

Tupakointi on merkittävä ennenaikaisen kuolleisuuden aiheuttaja. Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnin yleisyydessä ovat kasvaneet viime vuosikymmenellä. Tupakoinnin lopettaminen vaikuttaa nopeimmin tupakkasairauksien esiintymiseen. Väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämisessä tupakoinnin lopettamisen tukeminen on edelleen tärkeää.

Suomalaisen väestön tupakointia on seurattu järjestelmällisesti noin kolmekymmentä vuotta. Kansanterveyslaitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus kerää vuosittain tiedot 15–64-vuotiaiden tupakoinnista ja Eläkeikäisten terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimus 65–84-vuotiaiden tupakointitiedot joka toinen vuosi. Viiden vuoden välein FINRISKIssä kerätään mittaustietoa, jota voidaan hyödyntää tutkittaessa muun muassa tupakointia sairauksien riskitekijänä.

Miesten tupakointi vähentynyt

Suomalaisista aikuisista miehistä 28 prosenttia ja naisista 20 prosenttia tupakoi päivittäin. Noin seitsemän prosenttia aikuisista tupakoi satunnaisesti. 15–24-vuotiaista miehistä polttaa päivittäin neljännes ja satunnaisesti 10 prosenttia ja vastaavasti naisista 24 prosenttia ja 11 prosenttia. Eläkeikäisessä väestössä miehistä tupakoi kolmetoista prosenttia ja naisista viisi prosenttia. Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt, naisten tupakointi on pysynyt samalla tasolla.

Tupakoinnin yleisyydessä eri sosiaaliryhmien väliset erot ovat suuret. Jos väestö jaetaan kolmeen luokkaan koulutuksen pituuden mukaan, alimman asteen koulutuksen saaneista miehistä 37 prosenttia, keskiasteen koulutuksen saaneista 34 prosenttia ja ylimmän koulutusasteen miehistä 22 prosenttia tupakoi. Väestöryhmien välinen ero on kasvanut tasaisesti. Naisilla tupakointi on yleistynyt alemmissa koulutusryhmissä, kasvu tapahtui 1980-luvulla. Ylimmässä koulutusryhmässä naisten tupakointi ei ole lisääntynyt. Vastaavasti miehillä tupakointi on laskenut eniten ylimmässä koulutusryhmässä.

Tupakoinnin lopettamisyritykset yleisiä

Miehistä 33 prosenttia ja naisista 44 prosenttia oli yrittänyt vakavasti lopettaa tupakoinnin olemalla tupakoimatta vähintään vuorokauden vuoden sisällä. Nikotiinikorvaushoitoa oli tupakoinnin lopettamiseen käyttänyt vuoden aikana miehistä kahdeksan prosenttia ja naisista yksitoista prosenttia. Muusta syystä hoitoa oli käyttänyt kaksi prosenttia.

Nuuskaa käyttää päivittäin 1,2 prosenttia aikuisista miehistä. Nuuskaaminen on yleisintä 15–34-vuotiaiden miesten ikäryhmässä. Satunnaisesti nuuskaa käyttää miehistä 2,3 prosenttia. 15–24-vuotiaista miehistä kuusi prosenttia ilmoittaa nuuskaavansa satunnaisesti. Nuuskaa on kokeillut 24 prosenttia miehistä ja kahdeksan prosenttia naisista. Naisilla nuuskan käyttö on harvinaista. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 16-vuotiaista pojista 3,3 prosenttia ja 18-vuotiaista kolme prosenttia nuuskaa.

Kristiina Patja, Satu Helakorpi KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto

Lähteet: Helakorpi S., Patja K., Prättälä R., Aro A.R., Uutela A. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2002. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B12/2002. (http://www.ktl.fi/eteo/avtk/)

Sulander T., Helakorpi S., Nissinen A., Uutela A., Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2001 ja niiden muutokset 1993-2001. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/2001. (http://www.ktl.fi/julkaisut/julkaisut.html)

Rimpelä A, Lintonen T, Pere L, Rainio S, Rimpelä M. Nuorten terveystapatutkimus 2001, Tupakoinnin ja päihteiden käytön muutokset 1977-2001. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus Stakes, 2002:60.