Publisher

National Public Health Institute
Original page

coronary disease, educational level, girls, men, mortality, smokers, smoking, socioeconomic status, women, young people

Julkaistu 3.1.2008

Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on edennyt Kansanterveyslaitoksella tuotetun tiedon pohjalta käytännön toimintaan Kainuun maakunnassa. Vahva tietopohja on edellytys konkreettisten toimien aloittamiselle.

Sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen tähtäävä TEROKA-hanke on tehnyt yhteistyötä Kainuun maakunnan kanssa vuodesta 2006 lähtien. Yhteistyön osana on toteutettu Kainuun terveyseroselvitys, jossa useita valtakunnallisia rekistereitä ja kyselyitä hyödyntämällä saatiin kattava kuva kainuulaisten sosioekonomisista terveyseroista ja niihin vaikuttavista taustatekijöistä. Tuloksia verrattiin lähialueisiin ja koulutusryhmittäisiä tietoja koko Suomen keskiarvoon. Tulosten raportointi suunniteltiin alusta lähtien päätöksentekoa tukevaksi yhteistyössä kainuulaisten päättäjien kanssa. Tuloksissa painotettiin terveyserojen taustatekijöitä, joihin kunnissa voidaan vaikuttaa. Väestöryhmittäinen tieto on tarpeen, kun terveyden edistämistoimista halutaan saada paras hyöty.

Paikallinen tieto havahduttaa

Kainuussa terveyden ja siihen vaikuttavien tekijöiden koulutusryhmittäiset erot ovat useimmissa tapauksissa yhtä suuria tai suurempia kuin koko Suomessa keskimäärin. Esimerkiksi kuolleisuus sepelvaltimotautiin on etenkin kainuulaismiehillä selvästi yleisempää kuin muualla Suomessa, ja koulutusryhmittäiset erot ovat huomattavat. Perusasteen koulutuksen suorittaneiden naisten sepelvaltimotautikuolleisuus on kolminkertainen korkea-asteen koulutuksen saaneisiin verrattuna, miehillä yli kaksinkertainen (kuvio 1). Erot alimman ja ylimmän koulutusryhmän välillä ovat Kainuussa selvästi jyrkemmät kuin koko Suomessa. Korkeimmin koulutettujen ryhmässä kainuulaisten kuolleisuus ei poikkea merkitsevästi koko maan tasosta, mutta perusasteen koulutuksen saaneiden ryhmässä sepelvaltimotautikuolemat ovat Kainuussa naisilla lähes puolet ja miehillä lähes kolmanneksen yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin.

Kuvio 1. Ikävakioitu kuolleisuus sepelvaltimotautiin koulutuksen mukaan Kainuussa ja koko Suomessa vuosina 1992–2003, 25–74-vuotiaat naiset ja miehet (pystyjana kunkin pylvään päässä esittää kuolleisuuslukujen 95 %:n luottamusvälit). Lähdeaineisto: Tilastokeskus, EKSY-aineisto.

Myös tupakointi on Kainuun työikäisessä väestössä yleisempää kuin koko Suomessa ja vertailualueilla Oulun ja Itä-Suomen lääneissä. Tupakoinnin koulutusryhmittäiset erot ovat suuria sekä naisilla että miehillä. Kaikista tupakoivista kainuulaisista naisista 76 % ja miehistä 84 % on käynyt koulua enintään 12 vuotta (kuvio 2).

Kuvio 2. Päivittäin tupakoivien määrä Kainuussa koulutusryhmittäin. Lähdeaineistot: Aikuisväestön terveyskäyttäytymiskysely (AVTK) 1996–2005 sisältäen Kainuun erillisotokset 1996 ja 1999 sekä Tilastokeskus: Kainuun väestön koulutus- ja ikärakennetiedot vuonna 2005.

Nuorten tupakoinnilla on voimakas yhteys sekä vanhempien sosioekonomiseen asemaan että omaan opiskelu-uraan. Eniten kouluja käyneiden äitien 8.–9.-luokkalaisista tyttäristä joka kuudes, vähemmän koulutettujen äitien tyttäristä lähes joka neljäs tupakoi. Lukiolaistytöistä ja -pojista hieman alle 15 % tupakoi, kun vastaavasti ammattioppilaitoksissa opiskelevista lähes joka toinen. Myös nuoren omalla koulumenestyksellä on selvä yhteys tupakointiin (kuvio 3).

Kuvio 3. Päivittäin tupakoivien osuus (%) Kainuussa 8–9. luokalla ja lukioissa opiskelevien tyttöjen ja poikien keskuudessa oman koulumenestyksen mukaan Kainuussa vuonna 2005. Lähdeaineisto: Kouluterveyskyselyt Kainuussa vuonna 2005.

Haasteita haastatteluista

Selvitystyön yhteydessä myös haastateltiin kainuulaisia päättäjiä. Kainuulaisten yhteistyökumppaneiden kanssa valittiin haastateltaviksi 12 päättävässä asemassa toimivaa henkilöä kunta- ja aluehallinnosta, järjestökentältä ja elinkeinoelämästä. Haastattelujen sanoma oli selkeä: päättäjät ovat kiinnostuneita terveyseroista, mutta eivät tiedä niistä riittävästi. Haastateltavat korostivat kohdennettujen toimien sekä varhaisen ja ennaltaehkäisevän toiminnan tarvetta Kainuussa. Universaali järjestelmä ei aina tavoita heikoimmassa asemassa olevia väestöryhmiä. Ennaltaehkäisevää toimintaa painotetaan juhlapuheissa, mutta budjettineuvotteluissa asianlaita on toinen. Jatkoyhteistyötä ajatellen haastattelut olivat varsin rohkaisevia.

Tiedosta toimintaan

TEROKA-hankkeen yhteistyön tuloksena terveyserot on otettu vahvasti huomioon Kainuun maakunnan kehittämistyössä, ja päätöksentekijöiden käyttöön muokattu tieto on johtanut käytännön toimintaan terveyserojen kaventamiseksi. Terveyserojen kaventaminen on nostettu koko maakunnan strategiseksi tavoitteeksi. Kainuun maakunta -kuntayhtymän strateginen suunnitelma vuosille 2007–2015 velvoittaa maakuntien toimijoita kiinnittämään huomiota väestöryhmien välisiin eroihin ja käynnistämään konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja elintapoihin. Lisäksi terveyden edistämisen laatusuositukset otetaan käyttöön maakuntahallinnossa.

Jokaisessa sosiaali- ja terveystoimialan käynnistyvässä hankkeessa tulee arvioida hankkeen toiminnan vaikutukset terveyserojen kaventamisen kannalta, ja jo käynnissä olevien hankkeiden vetäjiltä on pyydetty arvio hankkeen vaikutuksista terveyseroihin. Terveyserovaikutusten ennakkoarvioinnin työkalua kehitetään Kainuussa vuosina 2008–2009 osana TEROKA-yhteistyötä.

Toimien ja resurssien kohdentaminen niihin ryhmiin, joihin terveysongelmat ja epäterveelliset elinolot ja elintavat ovat kasautuneet, on tarkoituksenmukaista paitsi eettisesti, myös taloudellisista syistä. Näin voidaan parhaiten parantaa koko väestön terveyttä ja vähentää korjaavien palvelujen tarvetta. Kainuun maakunta on käynnistänyt useita terveyserojen kaventamisen kannalta merkittäviä toimia, joissa erityistä tukea kohdistetaan alempiin sosioekonomisiin ryhmiin ja muihin riskiryhmiin.

Savuton maakunta -toimintaohjelman pyrkimyksenä on vähentää kainuulaisten tupakointia tarjoamalla maksutonta tupakkavieroitushoitoa sekä haastamalla mukaan maakunnan alueen työnantajat. Vuonna 2007 pilotoitu maakunnallinen terveyttä edistävä ravitsemusneuvonta- ja liikuntamalli laajennetaan koko Kainuun alueelle vuoden 2008 aikana. Malli pyritään saamaan pysyväksi osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää.

Pitkäaikaistyöttömyydellä on merkittäviä vaikutuksia elinoloihin ja terveyteen Kainuussa, ja maakunnassa onkin suunniteltu toimia rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi ja työttömien terveyden parantamiseksi. Esimerkiksi Paltamon kunnassa aiotaan vuoden 2009 alussa käynnistää Työtä kaikille -hanke, jonka tavoitteena on järjestää työtä jokaiselle paltamolaiselle työttömälle työnhakijalle. Kansanterveyslaitos valmistelee hankkeen terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointia.

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen suunnittelussa kaikkien uudistusten tavoitteena on terveyserojen kaventaminen. Perhepalvelujen organisaatiota kehitetään edistämään paremmin mm. väestön yhdenvertaisuutta palvelujen saannissa. Perhetyössä painotetaan varhaista puuttumista ja palveluja kohdennetaan erityistä tukea tarvitseville. TEROKA-hankkeen jatkoyhteistyöstä saatavaa tietoa voidaan hyödyntää monella tavalla Kainuun perhepalvelujen kehittämisessä lähivuosina.

Hedelmällinen yhteistyö jatkuu ja laajenee

TEROKA-hankkeen ja Kainuun maakunnan yhteistyön aikana on käynnistetty väestöryhmien välisten terveyserojen seurantajärjestelmän prototyypin kehittäminen, jotta kansanterveyslain velvoittama asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta väestöryhmittäin olisi mahdollista myös muilla alueilla. TEROKA-hankkeen toteuttaman terveyseroselvityksen yhteydessä tuli selvästi esille lasten ja nuorten terveysseurantatietojen puute, jonka korjaamiseksi Kainuussa kerätään 3000 lapsen terveystiedot osana Kansanterveyslaitoksen Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämishanketta (LATE).

Terveyseroja kavennetaan kunnissa Kainuun lisäksi myös TEROKA-hankkeen muilla yhteistyöalueilla Pohjois-Pohjanmaalla sekä Turun kaupungissa. Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämishanke ulotetaan myös Turkuun, jossa kerätään 3000 lapsen terveystiedot normaalien neuvola- ja kouluterveydenhuoltokäyntien yhteydessä. TEROKA tekee aluehankkeissaan tiivistä yhteistyötä LATE-hankkeen lisäksi myös Kansanterveyslaitoksen Terveytemme- sekä Alueellinen terveyden edistäminen -hankkeiden kanssa.

Risto Kaikkonen, asiantuntija-tutkija
Elisa Hyvönen, projektikoordinaattori
Seppo Koskinen, ylilääkäri
KTL, Terveyden ja toimintakyvyn osasto

Kirjallisuutta:
1. Kaikkonen R, Koskinen S, Martelin T ym. Sosioekonomiset terveyserot Kainuussa ja niiden kaventaminen. Ilmestyy keväällä 2008 Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kansanterveyslaitoksen yhteisjulkaisuna
2. Kainuun maakunta -kuntayhtymän strateginen suunnitelma vuosille 2007–2015. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 26.2.2007 www.teroka.fi