Publisher

National Public Health Institute

Nuoret ikäluokat altistuvat tupakansavulle tavallisimmin työpaikalla, vanhemmat kotona. Vapaa-ajalla miesten altistuminen on selvästi suurempaa kuin naisten.

Suomen laki suoja työntekijää ympäristön tupakansavulta. Muiden kuin ravintolatyöntekijöiden ei pitäisi altistua tupakansavulle sisätiloissa. Ympäristön tupakansavu sisältää pitkälti samoja kemikaaleja ja hiukkasia kuin sisään hengitetty savu. Suomessa on arvioitu, että noin 300 000 henkilöä altistuu tupakansavulle työaikanaan ja kotonaan tupakansavulle altistuu noin 600 000 henkilöä. Ympäristön tupakansavu on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi, sillä tupakansavualtistus lisää muun muassa keuhkosyöpäriskiä 1,2–1,4-kertaiseksi altistumattomiin verrattuna. Vuonna 1997 FINRISKI-tutkimuksessa seitsemän prosenttia tupakoimattomista vastaajista ilmoitti altistuvansa päivittäin työssään tupakansavulle.

Keräinten kertomaa

Vuoden 2002 FINRISKI-tutkimuksessa oli mukana alaotos, johon valittiin työikäisiä 30–64-vuotiaita tupakoimattomia henkilöitä, jotka ilmoittavat joka päivä altistuvansa tupakansavulle työssään yli tunnin ajan. Heille annettiin passiivihiilikeräin (3M orgaanien keräin) sekä työaikaa että vapaa-aikaa varten. Keräimistä määritettiin 3-etenyylipyridiinipitoisuus, joka kuvastaa luotettavasti reaaliaikaista tupakansavupitoisuuden vaihtelua. Keräimiä käytettiin viitenä päivänä siten, että mukana oli myös viikonloppupäiviä. Tutkittavilta otettiin myös verinäyte, josta määritettiin tupakan sisältämän nikotiinin hajoamistuotteen kotiniinin pitoisuus. Kotiniini hajoaa elimistössä keskimäärin kolmessa vuorokaudessa, joten kotiniinipitoisuus kuvaa muutaman edeltävän päivän altistusta. Yhteensä mittauksissa oli mukana 221 henkilöä.

Vuonna 2002 kuusi prosenttia miehistä ja 2,5 prosenttia naisista ilmoitti altistuvansa tupakansavulle työpaikalla yli tunnin päivässä. Vastaavasti kotona tupakansavulle altistui 1,3 prosenttia miehistä ja 1,7 prosenttia naisista ja vapaa-ajalla 4,8 prosenttia miehistä ja 0,9 prosenttia naisista. Tupakoinnin yleisyys Suomessa vaihtelee jonkin verran alueellisesti. Lapissa 9,3 prosenttia miehistä ilmoitti altistuvansa tupakansavulle työssä, kun Pohjois-Karjalassa altistuvien osuus oli neljä prosenttia. Vastaavasti miehistä Lapissa tupakoi 37 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 32 prosenttia.

Mittauksissa henkilöiden altistuksen määrä vaihteli alle 0.01µg/m3:sta 30 µg/m3:in (n = 221) ja altistumistasot olivat varsin matalia. Työssä tapahtuva altistuminen oli yleisempää ja altistumisen taso korkeampaa vapaa-aikaan verrattuna. Altistuminen kuitenkin kasaantui osittain samoille henkilöille: 53 prosenttia tutkittavista altistui tupakansavulle sekä kotona että työssä.

Nuoremmissa ikäluokissa altistuminen on tavallisempaa työpaikalla, mutta vanhemmissa ikäryhmissä kotialtistuksen osuus kasvaa. Miehillä vapaa-ajanaltistuksen osuus näyttää merkittävämmältä kuin naisilla. Suomen tupakkalainsäädäntö on onnistunut vähentämään väestön altistumista tupakansavulle työssä. Seuraava kansanterveystyön haaste onkin vähentää altistumista myös kotona ja vapaa-aikana. Ravintoloiden tupakoinnin rajoittaminen on askel oikeaan suuntaan ja Euroopassa yleistyvää ravintolatupakoinnin täyskieltoakin on syytä harkita vakavasti.

Kristiina Patja, Tiina Laatikainen KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto

Kirjallisuutta: KATA: Tieteellinen peruskatsaus ympäristön tupakansavun terveyshaitoista. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö; 2000.