Publisher

National Public Health Institute

Tartuntatautitilanne Suomessa – raportoidut mikrobilöydökset

Adenovirusinfektioiden määrä on kaksinkertaistunut (32->72) aiempiin kuukausiin verrattuna ja on hieman viimevuotista runsaampaa. Hinkuyskälöydöksiä oli elokuussa 68. Tänä vuonna tapauksia on ollut 464, mikä on selvästi viime vuoden alkuvuotta (262) enemmän. Tartuntoja on ollut eniten 10–14-vuotiailla.

Hepatiittipatogeenit

Oulussa toukokuussa alkanut A-hepatiittiepidemia jatkuu edelleen. Toukokuusta lähtien Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on ilmennyt 16–18 A-hepatiittitapausta kuukaudessa, elokuussa 17. Neljä tapausta ilmeni Oulussa, Nivalassa ja Haapajärvellä. Ikäjakaumassa oli kaksi esiintymishuippua: 20–29-vuotiailla kahdeksan ja 35–49-vuotiailla seitsemän tapausta. Myös vajaa yksivuotias lapsi oli sairastunut. Tartuntatauti-ilmoituksiin ei ollut kirjattu muita tartuntamaita kuin Suomi. Useita A-hepatiitteja todettiin myös Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä (10). Toistaiseksi tänä vuonna koko maassa on todettu 189 tapausta. Tämä on vain jonkin verran vähemmän kuin viime vuoden tammi-elokuussa (233), vaikka viime vuonna oli merkittävä epidemia pääkaupunkiseudulla huumeiden käyttäjien keskuudessa.

Muut mikrobit

Tularemiaa on ilmennyt elokuussa runsaasti, 491 tapausta. Eniten tapauksia on ilmoitettu Keski-Suomesta, Pohjanmaalta ja Pirkanmaalta, mutta myös Helsingin seudulla tularemiadiagnooseja on tehty. Suuri osa tartunnoista voi kuitenkin olla peräisin varsinaisilta epidemia-alueilta. Satakunnan sairaanhoitopiirissä on löydöksiä on ollut myös poikkeavan paljon, 75. Koko Suomessa tänä vuonna tularemian ilmaantuminen on ollut runsasta ja ylittänyt hieman myös epidemiavuoden 2000, jolloin kokonaismäärä nousi 926:een.

Puumalaviruksen esiintyminen on ollut elokuussa kohtalaisen runsasta, 163. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuodet 1999 ja 2002 ovat olleet myyräkuumeen esiintymisen huippuvuosia. Vuonna 1999 puumalavirus todettiin 2 300:lla ja vuonna 2002 2 603:lla. Tänä vuonna myyräkuumeen esiintyminen on ollut lähes edellä mainittujen vuosien tasoa.

Pogostan taudissa esiintyminen on selvästi vähentynyt epidemiavuodesta 2002, elokuussa 2003 oli 63 tapausta ja vuotta aikaisemmin 193 tapausta.

Puutiaisaivokuumevirusta on ilmennyt sangen vähän, kolme tapausta. Ahvenanmaan lisäksi puutiaisenkefaliittitapaukset oli todettu Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla.

Uutisia maailmalta

MMWR 2003;52:ssa kerrottiin Michiganissa todetuista vakavista influenssan komplikaatioista influenssakaudella 2002-2003. Tehostetussa seurannassa todettiin neljä kuolemaa ja kymmenen vakavaan taudinkuvaan sairastunutta lasta ja nuorta (alle 21v). Enkefalopatia ilmeni kahdeksalla, joista kaksi johti kuolemaan. Lehden toimituksen kommenteissa mainitaan influenssaan liittyvän akuutin enkefalopatian lapsilla olleen myös Japanissa ongelma. Esimerkiksi talvella 1998–1999 raportoitiin 148 influenssaan assosioitunutta enkefalopatiaa. Michiganin influenssakuolemissa yksikään lapsi ei kuulunut influenssan riskiryhmään. Toimittajat kaipaavatkin lisätutkimustuloksia lasten vakavista komplikaatioista rokotussuositusten tarkentamiseksi.

Singaporessa on todettu PCR-testillä ja vasta-ainetestillä laboratoriovarmistettu sars-koronavirusinfektio syyskuun alkupuolella. Se on ensimmäinen neljään kuukauteen Löydös varmistettiin Yhdysvalloissa CDC:n laboratoriossa. Kyseessä oli West Nile –viruslaboratoriossa työskennellyt mies. Oireena hänellä oli kuumetta, lihas- ja nivelkipuja, mutta ei merkittäviä hengitystieoireita. Potilas eristettiin ja on nyt toipumassa. Seuraustapauksia ei laajoissa selvityksissä ole todettu. WHO:n mukaan Singapore on edelleen turvallinen matkakohde matkailijoille, eivätkä sieltä tulevat matkailijat aiheuta riskiä muissa maissa.

Koska potilas työskenteli viruslaboratoriossa, tutkimukset mahdollisesta laboratorioaltistuksesta käynnistettiin nopeasti. Tutkimusryhmä on päätynyt siihen, että potilas sai sars-infektion laboratoriosta, jossa hän työskentelee. Todennäköisesti epäasianmukaiset laboratorioprosessit ja West-Nile-virus näytteiden ristikontaminaatio sars-koronaviruksella laboratoriossa johtivat työntekijän sairastumiseen.

WHO suosittelee edelleen influenssarokotukset kohdistettaviksi niihin potilasryhmiin, jotka ovat suurimmassa riskissä sairastua influenssan vakaviin komplikaatioihin sekä heitä hoitavaan hoitohenkilökuntaan. Näin vähennetään influenssan aiheuttamaa tautitaakkaa ja maksimoidaan käytettävissä olevien rokotteiden teho. Influenssarokotteen käytön toivotaan myös helpottavan erotusdiagnostisia ongelmia, mikäli sars palaa.

Infektiolääkäri Kaisa Huotari
25.9.2003
KTL, Infektioepidemiologian osasto
kaisa.huotari@ktl.fi