Publisher

National Public Health Institute

Myyräkuume

Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaa metsämyyrien eritteistä tarttuva Puumala-virus. Eniten myyräkuumetta on syys-joulukuussa, jolloin myyrät hakeutuvat ihmisasumuksiin.

Myyräkuumeen voi toki saada pitkin vuotta. Mökkeilijän kannattaa olla varovainen keväällä, kun siivoaa mökkiään kesäkuntoon. Kuivuneesta myyränvirtsasta voi pöllähtää viruksia, jotka pysyvät elinvoimaisina pitkään myyrän elimistön ulkopuolella.

Vuosittain Suomessa todetaan noin 1000 myyräkuumetapausta. Suurin osa sairastuneista on miehiä ja valtaosa työikäisiä.

KTL: Tietoa terveydestä > Myyräkuume
KTL: Kansanterveys-lehti > Puumala-virus ja muut hantavirukset: joka jyrsijälajilla ehkä omansa?

Pogostan tauti

Tunnetuin hyttysten levittämä virustauti Suomessa on Pogostan tauti, joka on niveloireinen ihokuumetauti. Sen aiheuttaa sindbis-virus (SIN). SIN-virus on levinnyt ympäri maapallon.

Sitä levittävät loppukesän hyttyset, lintuhyttyset ja elohyttyset. Luonnossa virus kiertää etupäässä linnuissa. Ihmiset voivat saada tartunnan hyttysten välityksellä. Tautia todetaan lähinnä elosyskuussa.

Jänisrutto

Jänisrutto eli tularemia on bakteerin aiheuttama tulehdus. Tavallisimmin tartunta saadaan hyttysenpistosta. Suomessa jänisruttotartuntaa voivat välittää myös myyrät, hiiret, jänikset, piisamit, paarmat, mäkärät ja puutiaiset. Tartunnan voi saada myös suoraan sairaasta eläimestä, kun sitä käsittelee. Tartunnanlähde voi olla myös bakteeria sisältävä ruoka tai juoma. Hengitysteiden kautta tartunnan voi saada, jos hengittää Francisella tularensis -bakteeria sisältävää pölyä. Tauti ei tartu suoraan ihmisestä toiseen.

Tavallisin tartuntatapa, hyönteisenpisto, aiheuttaa kuumeen, pistokohtaan kehittyvän paikallisen haavauman ja läheisissä imusolmukkeissa tulehduksen. Keuhkokuumetta esiintyy tyypillisesti hengitysteitse saadussa tartunnassa. Muita tautimuotoja ovat nielun ja kaulan alueen imusolmukkeiden tulehdus tai silmien sidekalvontulehdus. Yli kolmasosalla jänisruttoa sairastavista esiintyy ihottumaa.

Oireeton tartunta on yleinen, sen osuus on 50 prosenttia tapauksista. Tauti paranee usein itsestään, mutta paremmin antibioottikuurilla.

Lisätietoja:
KTL: Kansanterveys-lehti > Hirvikärpäset ihmisen riesana
KTL: Kansanterveys-lehti > Hyönteiset allergisoivat eri tavoin
KTL: Kansanterveys-lehti > Hyönteisten ja muiden eläinten aiheuttamat tartunnat
KTL: Kansanterveys-lehti > Kesä ja hyttyset - Suomi aidoimmillaan
KTL: Kansanterveys-lehti > Hyönteisten ja puutiaisten välittämät taudit matkailijoilla
Duodecim: Terveyskirjasto > Hyönteisten pistot ja puremat