Publisher

National Public Health Institute

FiRe – ikkuna mikrobien lääkeresistenssiin

Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimusryhmä, FiRe-verkosto (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance), syntyi hieman yli kymmenen vuotta sitten kliinismikrobiologisten laboratorioiden yhteistyöelimeksi. Mikrobien, erityisesti bakteerien, yleistyvä lääkeresistenssi koettiin yhteiseksi huoleksi ja sen mittaamisen tehostamiseksi päätettiin ryhtyä suunnitelmalliseen yhteistyöhön. FiRen toimintaa on alusta alkaen isännöinyt ja koordinoinut KTL:n mikrobilääkelaboratorio, ja FiRe-verkoston kotisivut ovatkin KTL:n www-sivuilla (www.ktl.fi/extras/fire/).

FiRen tavoitteena on tuottaa luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kliinisesti tärkeiden bakteerien lääkeherkkyystilanteesta Suomessa, selvittää resistenssin suhdetta mikrobilääkekäyttöön ja tutkia resistenssin olemusta (mekanismeja, klonaalisuutta) yhteistyössä sairaaloiden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kansallisena laboratorioverkkona FiRe osallistuu myös kansainväliseen lääkeresistenssitutkimukseen.

Vuosittain FINRES-raportti

Resistenssikarttaa on vuodesta 1996 alkaen päivitetty vuosittain FINRES-raporttina. FINRES perustuu laboratorioiden diagnostisista näytteistä eristämiensä bakteerien rutiiniherkkyysmääritystuloksiin. FiRen ensimmäisiä tehtäviä olikin herkkyysmääritysmenetelmien yhdenmukaistaminen. Tämä tapahtui sopimalla standardimenetelmästä, joka kirjattiin suositukseksi ja jonka kaikki laboratoriot ovat sittemmin omaksuneet. Menetelmä on perustaltaan amerikkalainen NCCLSn (National Committee for Clinical Laboratory Standards) julkaiseman standardin suomennos. Standardin ensimmäinen versio ilmestyi vuonna 1996 ja sitä päivitetään vuosittain. FINRES sisältää tärkeimmät avohoidon patogeeniset bakteerit sekä sairaaloiden vuodeosastoilla ja hoitolaitoksissa yleisimmin infektioita aiheuttavat, usein moniresistentit bakteerit. Avohoidon patogeenien lääkeresistenssin vuosittainen kehitys maanlaajuisesti kuvattuna löytyy FiRen internet-kotisivuilta.

Tulevaisuudessakin FiRen tärkein haaste on resistenssikartan laadun kehittäminen. Eräs sen osa-alue on uuden resistenssin mahdollisimman varhainen toteaminen ja tiedon nopea jakaminen FiRe-laboratorioden ja viranomaisten kesken – niin sanottu early warning -järjestelmä. Tällaista kehitetään eurooppalaisessa mittakaavassa EARSS:n (ks. s.? tässä lehdessä) toimesta. Merkittävä haaste on myös pystyä määrittelemään resistenssin esiintyvyyttä suhteessa maantieteeseen, tautityyppiin ja potilasmateriaaliin (esim. ikäryhmiin). Näin pilkottuna resistenssin esiintyvyyttä voidaan verrata mikrobilääkekäyttöön ja pystyä selvittämään, missä määrin näiden välillä voisi olla syy-yhteyttä.

Bakteerien lääkeresistenssin suhteen Suomessa eletään vielä suurelta osin tilanteessa, jossa bakteerien hankittu lääkeresistenssi on kohtuullisen vähäistä. Selviä merkkejä hyvinkin jyrkästi huononevasta tilanteesta sekä avohoidon että sairaala- ja laitospotilaista eristettyjen bakteerien suhteen on kuitenkin viime aikoina esiintynyt.

Jyrkkä nousu

Pneumokokkien makrolidiresistenssi jatkaa jyrkkää nousuaan. Viime vuosikymmenen alussa makrolideille resistenttien pneumokokkien esiintyvyys oli alle yhden prosentin. Vuonna 2002 resistenttien kantojen määrä oli jo 15,4 prosenttia. Näin korkea resistenssitaso johtunee makrolidien käytöstä ylempien hengitystieinfektioiden hoidossa. Resistenssi on otettava huomioon erityisesti hoidettaessa keuhkokuumepotilaita makrolideilla. Jos pneumokokki on makrolideille resistentti, hoidon epäonnistumisen riski on tilastollisesti erittäin merkitsevästi korkeampi kuin jos taudinaiheuttaja olisi herkkä makrolideille.

Toinen merkittävä resistenssiongelma on gonokokkien fluorokinoloniresistenssi. Viime vuonna lähes 40 prosenttia kannoista oli fluorokinoloniherkkyydeltään alentuneita. Suuri osa näistä gonokokkitartunnoista on saatu ulkomailla, erityisesti Thaimaassa.

Nämä hälytysmerkit on tulkittava oikein ja arvioitava mahdollisuudet resistenttien kantojen leviämisen hillitsemiseksi. Se on monessa tapauksessa vielä mahdollista. Tässä työssä FiRe pyrkii toimimaan herkkänä, reaaliaikaisena ja luotettavana resistenssitiedon tuottajana.

Antti Nissinen FiRe-verkoston sihteeri Keski-Suomen keskussairaala antti.nissinen@ksshp.fi

Martti Vaara FiRe-verkoston puheenjohtaja HUS-diagnostiikka martti.vaara@hus.fi