Publisher

National Public Health Institute

EARSS (European Antimicrobial Resistance Surveillance System) käynnistyi 1999. EARSSin tavoitteena on koota vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa mikrobilääkeresistenssistä Euroopan eri maista. Raportoivien laboratorioiden lisäksi toimintaan osallistuu joka maasta epidemiologi- ja mikrobiologiedustaja sekä tietojenkäsittelijä. Toimintaa rahoittaa Euroopan komissio ja koordinoi Alankomaiden kansanterveyslaitos (RIVM).

EARSSiin osallistuvia maita on tällä hetkellä 28. Mikrobilääkeherkkyystietoja kerätään ainoastaan invasiivisista tautitapauksista eristetyistä mikrobeista. Seurannan kohteena on mikrobeja, jotka ovat tavallisia taudinaiheuttajia ja joilla tiedetään esiintyvän merkittävää hankittua lääkeresistenssiä. Kahden ensimmäisen vuoden aikana mikrobit olivat veren Staphylococcus aureus sekä veren ja aivoselkäydinnesteen pneumokokit. Vuoden 2001 alusta seurattaviin mikrobeihin otettiin mukaan E. coli ja enterokokit. Seurannan lisäksi EARSS toimittaa laaduntarkkailukierroksia ja on järjestänyt koulutusta WHONET-ohjelman käytöstä (www.ktl.fi/siro/whonet.htm). Osallistuvien maiden seurantatiedot ovat kaikkien käytettävissä julkisilla kotisivuilla (www.earss.rivm.nl). Yhteisestä sopimuksesta yksittäisten osallistuvien laboratorioiden ja sairaaloiden tiedot eivät ole nähtävissä.

Vuosina 1999–2002 28:sta kliinismikrobiologisesta FiRe-laboratoriosta yhdeksästä viiteentoista on osallistunut EARSSiin Suomesta. Kahden viime vuoden ajan raportointi on tapahtunut elektronisesti muun muassa WHONET- ja BackLink-ohjelmien avulla, jotka ovat laboratorioissa osana laboratorion ATK-järjestelmää. Kyseisiä ohjelmia laboratoriot ja sairaalat voivat käyttää myös oman alueensa resistenssitietojen analysoimiseen.

S. aureuksen ja enterokokkien herkkyystilanteessa ei tapahtunut seuranta-aikana muutoksia. Näiden mikrobien herkkyystulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitetut (www.ktl.fi/ttr). E. colin fluorokinoloniresistenssi oli 5–6 prosenttia ja mahdollisten ESBL-kantojen osuus oli pieni kuten SIRO-seurannassakin havaittiin. Merkittävimmät muutokset tapahtuivat pneumokokin makrolidiherkkyydessä, joka nousi kuudesta 14 prosenttiin vuosien 1999–2002 kuluessa. Kaiken kaikkiaan mikrobilääkeresistenssitilanne oli Suomessa edellä mainittujen invasiivisia tauteja aiheuttaneiden mikrobien osalta suhteellisen hyvä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.

Outi Lyytikäinen
Teemu Möttönen
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO)
KTL, Infektioepidemiologian osasto

Antti Nissinen Keski-Suomen keskussairaala