Publisher

National Public Health Institute

Vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa bakteerilääkeresistenssistä on koottu Euroopassa vuodesta 1999. Tällä hetkellä seurantaan osallistuu 32 eri Euroopan maata. Suomessa tilanne on hyvä moniin muihin maihin verrattuna: invasiivisia tauteja aiheuttaneita resistenttejä mikrobeja esiintyy meillä edelleen vähän. Merkittävin muutos on tapahtunut pneumokokin herkkyydessä.

European Antimicrobial Resistance Surveillance System – EARSS – kattaa arviolta yli 100 miljoonan väestön Euroopassa. Seurantaan osallistuvien sairaaloiden ja laboratorioiden lisäksi toiminnassa on joka maasta mukana epidemiologi, mikrobiologi ja tietojenkäsittelijä. Euroopan komission rahoittamaa toimintaa koordinoi Alankomaiden kansanterveyslaitos (RIVM).

Muutokset herkkyydessä pieniä

EARSS kerää bakteerilääkeherkkyystietoja ainoastaan invasiivisista tautitapauksista eristetyistä bakteereista. Seurannan kohteena on tavallisia bakteereja, joilla tiedetään esiintyvän merkittävää hankittua lääkeresistenssiä. Kahden ensimmäisen vuoden aikana seuratut bakteerit olivat veren Staphylococcus aureus sekä veren ja aivoselkäydinnesteen pneumokokit. Vuoden 2001 alusta mukaan otettiin E. coli ja enterokokit. Vuodesta 2005 on seurattu myös Pseudomonas aeruginosa ja Klebsiella pneumoniae -bakteereja.

Enterokokkien herkkyystilanteessa ei ole tapahtunut seuranta-aikana merkittäviä muutoksia ( taulukko 1). S. aureuksen resistenssiongelmat näkyvät myös invasiivisissa infektioissa siten, että MRSA:n osuus on pysynyt tasaisena, ollen 3 % vuosina 2004–2006. Näiden bakteerien herkkyystulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin vastaavana aikana ilmoitetut (www.ktl.fi/ttr). E. colin fluorokinoloniresistenssi on ollut 7–8 % vuosina 2004–2006, ja kolmannen polven kefalosporiineille resistenttien, mahdollisten ESBL-positiivisten kantojen osuus on pysynyt kahtena prosenttina seurannan kolmena viime vuotena.

Merkittävimmät muutokset tapahtuivat pneumokokin herkkyydessä. Makrolidiresistenssi nousi kuudesta prosentista 24 prosenttiin vuosina 1999–2006. Penisilliiniherkkyydeltään heikentyneiden kantojen (I + R) osuus on lisääntynyt samana aikana neljästä kahteentoista prosenttiin. Merkittävä muutos tapahtui vuosina 2005–2006, jolloin em. kantojen osuus lähes kaksinkertaistui seitsemästä kahteentoista prosenttiin. Huolimatta viime aikoina tapahtuneista resistenttien kantojen yleistymisestä, bakteerilääkeresistenssitilanne on kuitenkin Suomessa edellä mainittujen invasiivisia tauteja aiheuttavien bakteerien osalta suhteellisen hyvä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.

Euroopan seurantatiedot kaikkien käytettävissä

Seurannan lisäksi EARSS toimittaa laaduntarkkailukierroksia ja on järjestänyt koulutusta WHONET-ohjelman käytöstä. Osallistuvien maiden seurantatiedot ovat kaikkien käytettävissä julkisilla kotisivuilla (www.earss.rivm.nl). Yhteisestä sopimuksesta yksittäisten osallistuvien laboratorioiden ja sairaaloiden tiedot eivät ole nähtävissä.

Vuosina 1999–2006 EARSSiin on osallistunut 9–17 Suomen 28:sta kliinismikrobiologisesta FiRe-laboratoriosta (www.ktl.fi/extras/fire). Viime vuosina raportointi on tapahtunut elektronisesti mm. WHONET-atk-ohjelman avulla, joka on osa laboratorioiden ATK-järjestelmää. Laboratoriot ja sairaalat voivat käyttää tätä ohjelmaa myös oman alueensa resistenssitietojen analysoimiseen. Laboratorioiden WHONET-tiedostot ovat myös FiRe:n kokoaman kansallisen bakteerilääkeresistenssiraportin perustana.

Petrus Säilä, tartuntatautilääkäri
Outi Lyytikäinen, projektipäällikkö
Teemu Möttönen, ATK-suunnittelija
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO)
KTL, Infektioepidemiologian osasto
Antti Nissinen, sairaalamikrobiologi
Keski-Suomen keskussairaala, Jyväskylä